Lehti
ViekasWiki
Sisällysluettelo |
Lehtiryhmän toiminta
Lehtiryhmässä leiriläiset saavat päivän ajan kokeilla lehtitoimittajana toimimista. Lehteen voi kirjoittaa juttuja, pitää palstaa, koota tarinoita tai vitsejä, ottaa valokuvia jne. Lehtiryhmäläiset vastaavat yhden päivän ajan koko lehden teon prosessista.
Aamulla pidetään toimituskokous, jossa ideoidaan juttuja ja sovitaan, mitä itse kukin tekee. Tehtävät kannattaa kirjata ylös näkyvään paikkaan, esim. taululle, johon voi myös ruksata lehden osiot sitä mukaan, kun ne tulee tehtyä. Toimituskokouksessa päätetään myös, montako sivua lehdessä on (jos lehti tehdään yhteen nidotuista A4-arkeista, voi sivumäärä olla kahdella jaollinen, mutta jos käytetään A3-paperia, täytyy sivumäärän olla neljällä jaollinen, eli lehti voi esim. olla 12-, 16-, tai 20-sivuinen). Tietysti jos pitkin päivää huomataan, että uutisaiheita onkin paljon enemmän tai vähemmän kuin luultiin, sivumäärää voi muuttaa, joten tilannetta kannattaa seurata. Luettavuuden kannalta väljä taitto on kuitenkin paljon parempi kuin täyteen ahdetut sivut, joten sivumäärää voi arvioda hieman yläkanttiin. Yleisesti tulee pyrkiä siihen, että kaikki ryhmäläiset saavat kokeilla toimittajan siipiään ja kirjoittaa sellaisesta, mikä heitä itseään kiinnostaa.
Lehden tekeminen: kirjoittaminen ja kuvaaminen
Kun lehtitoimittaja on kerännyt juttuaan varten materiaalin (haastattelun, taustatiedot, muistiinpanot jne.) valmiiksi, tekstiä voi ruveta kirjoittamaan puhtaaksi. Taittaminen on helpompaa, jos lehtijuttujen tekstit tallennetaan pelkkinä tekstitiedostoina (.txt), ei Word-tiedostoina. Kirjoittamisen lomassa on hyvä muistuttaa tekstin säännöllisestä tallentamisesta, sillä tietokoneet jumiutuvat ja joskus jopa sähkötkin katkeavat (erityisesti ukkosella), jolloin tallentamaton materiaali häviää.
Kätevintä on, jos kaikki lehtihuoneessa olevat tietokoneet ovat sisäverkossa, sillä silloin jutut voi tallentaa suoraan yhteiseen kansioon. Sieltä ne on helppo noukkia taittovaiheessa. Muussa tapauksessa lehtijutut voi tallentaa vaikka muistitikulle ja siirtää "kirjoituskoneelta" taittokoneelle.
Jotta kaikkien jutut, kuvat ja muut saadaan lehteen asti, on toimituksessa hyvä olla piikki. Kun toimittaja on kirjoittanut ja tallentanut juttunsa yhteisesti sovittuun kansioon, hän kirjoittaa tiedoston nimen pienelle lapulle ja iskee sen piikkiin. Näin taittovaiheessa tiedetään, paljonko juttuja on tehty, eikä kenenkään teksti jää taittamatta.
Lehden kuvituksen suhteen voidaan joko päättää erikseen, että joku toimii koko päivän ajan kuvatoimittajana, eli valokuvaa ja muokkaa kuvia lehteen, tai sitten jokainen toimittaja ottaa omaan juttuunsa haluamat valokuvat ja saa täten myös harjoitella kuvien muokkaamista kuvankäsittelyohjelmalla.
Koska kameroita yleensä on vain 1-2, kannattaa kuvat ladata tietokoneelle heti ottamisen jälkeen, jotta kameran voi antaa seuraavalle tarvitsevalle, eikä kuvia vahingossa poisteta kameran muistista.
Ehdotus lehden rakenteeksi
Lehden voi koota ja ideoida vaikka seuraavan kaavan mukaisesti:
- Pääkirjoitus
- Paikalliset tapahtumat
- Leiriuutiset
- Horoskoopit
- Sarjakuva
- Kolumnit
- Kysy Ursulalta -palsta (ks. UKK-sivu)
- Arvostelut (levy / kirja / konsertti / laite tms.)
- Esittelyt (oma harrastus / eläin)
- Mielipidekirjoitus (tähän voivat osallistua myös muut kuin sinä päivänä lehtiryhmässä olevat)
- Henkilökuvat ja -haastattelut
- Gallup
- Sadut ja tarinat
- Leirijuorut (hyväntahtoisia asioita/tietoja leiriläisistä. Niiden kirjoittamiseen voivat osallistua myös muut kuin sinä päivänä lehtiryhmässä olevat)
On kuitenkin suotavaa käyttää omaa mielikuvitustaan ja osaamistaan kun lehdelle luodaan pohja (tarkoittaen teknistä ja rakenteellista pohjaa). Lehti koostuu sisällöstä ja sen sommittelusta lehden sivuille, taitosta eli luovuudesta yhdistellä ja sijoitella juttuja, unohtamatta lehteä rikastavaa kuvitusta!
Lehden tekeminen: taittaminen
Sitä mukaan kun jutut valmistuvat, lehteä voi ja kannattaakin ruveta taittamaan. Kätevintä on, jos taitto tehdään kahdella koneella, niin pari ihmistä voi samaan aikaan taittaa lehteä ja se valmistuu nopeammin. Jos käytössä on videotykki, taittokoneen näyttö voidaan heijastaa seinään, jolloin kaikkien on helppo nähdä, miten taitto etenee, ja osallistua keskusteluun taittoratkaisuista.
Pyrkimyksenä on, että jokainen taittaa omat juttunsa ja kuvansa, tietysti kultsien avustuksella. Valmiiksi taitetut sivut tulostetaan kopiointia varten.
Leirillä kannattaa ensimmäisenä päivänä luoda lehtipohja, joka tallennetaan erilliseen kansioon taittokoneella. Näin jokaisen lehtiryhmän ei tarvitse miettiä lehden rungon asetuksia, palstoja jne.
Lehden monistaminen, jakaminen ja arkistointi
Kun lehden sivu on taitettu ja tallennettu lopullisessa muodossaan, se tulostetaan. Kun samalle paperille vierekkäin tulevat sivut eli sivuparit on tulostettu, niitä ruvetaan monistamaan.
Lehteä monistetaan niin paljon, että jokainen leiriläinen saa oman kappaleensa. “Kestotilaajia" ovat myös kaupan henkilökunta ja lähinaapurit, jotka mielellään lukevat leirin lehteä. Jakajat voivat viedä sen heidän postilaatikkoonsa, tai sitten lukijat voivat hakea sen joka aamu esim. infosta. Joitakin ylimääräisiä kappaleita kannattaa myös kopioida infoon vierailijoita varten, sekä YKSI kappale (+orginaalisivut) arkistoitavaksi!
Arkistokappaleet kannattaa säilyttää yhdessä paikassa, ja tietokoneella olevat tiedostot tallentaa esim. omaan kansioonsa, etteivät seuraavan päivän lehtiryhmäläiset vahingossa poista lehden digiversiota.
Kun lehdet on monistettu, jokaiseen lehteen laitetaan "tilaajan" nimi tarralla. Lehtiryhmä jakaa lehdet telttoihin inforyhmän tekemän telttakartan mukaisesti. Aamulla on kiva herätä, kun omassa teltassa on oma lehti!
Lehden taitto, tulostaminen ja kokoaminen venyy usein pitkälle yöhön. Tällöin lehti kannattaa melkein jakaa vasta aamulla, ja lehdenjakajat voidaan valita jo etukäteen. Koska virkuimmat nousevat jo seitsemän maissa, pitää jakajien olla aikaisin liikkeellä.
Kultsin/aikuisen vastuu lehtiryhmässä
Lehden tekeminen
Ensimmäiseksi kultsin tehtäviin kuuluu selventää leiriläisille yhteisessä aamukokouksessa lehden luonne ja miten se tehdään. Sen jälkeen kultsi auttaa tehtävien jakamisessa ja avustaa ryhmänsä työn alkuun.
Vaikka leiriläistenkin pitää huolehtia omista tehtävistään, kultsi on se, joka pitää huolen aikataulun toteutumisesta. Jos leiriläinen ei jotain osaa tehdä, kultsi neuvoo ja opastaa. Loppukädessä olisi hienoa, jos jokainen leiriläinen saisi harjoitella taittamista sekä kuvien ottamista ja muokkaamista oman juttunsa kohdalla, ja kultsi voi siinä toimia ohjaajana.
Tekijänoikeudet
Kultsin tulee kertoa leiriläisille tekijänoikeuksista lehtityöskentelyn aluksi. Kuten Wikissä, myös lehdenteossa tekijänoikeudet ovat tärkeitä muistaa. Syynä on tietysti Internet. Netistä on helppo poimia tekstiä tai kuvia lehden sivuille ajattelematta asiaa sen kummemmin - ja päästä vaikkapa saunomaan etuajassa. Kyseessä on kuitenkin pahimmillaan tekijänoikeusrikos, jolla voi olla rikosoikeudellisia seuraamuksia. Oli tarkoitus mikä tahansa, plagiointi (toisen tekemän teoksen esittäminen omissa nimissä) on aina vähintäänkin moraalisesti arveluttavaa.
Myös “yhteisprojektien” (esim. Wikipedia) netissä olevat materiaalit ovat jonkun tekemiä, ja niitä käytettäessä tulee mainita lähde. Suorien lainauksien ympärillä tulee käyttää lainausmerkkejä. Joitakin materiaaleja saa käyttää yhteishyvää edistävissä yhteyksissä (kuten Tietotuutti, jolla ei tehdä bisnestä), mutta joitakin saa käyttää ainoastaan tekijän luvalla. Asia kannattaa tarkistaa ennen toisten materiaalin käyttämistä. Varminta on ottaa valokuvat, piirtää kuvitukset ja kirjoittaa tekstit itse.
Jos tekijänoikeuksien ja yhteisprojektien yksityiskohdat kiinnostavat, niin esim. Wikipediasta voi hakea asiasta lisää tietoa. Wiki-filosofia tiedon jakamisesta kytkeytyy myös GPL-lisenssin & kumppaneiden ajatukseen tekijänoikeuden uudelleenmäärittelystä - tekijän omistaa edelleenkin oikeuden teokseensa, mutta teoksen käyttö yhteishyvää lisäävissä projekteissa on myös mahdollistettu. Koko avoimen lähdekoodin filosofia perustuu juuri tähän: vaikka lähdekoodia saakin kuka tahansa käyttää uudestaan, sitä ei saa esittää omissa nimissään.
