Leiriopaskooste

ViekasWiki

Katselet leirioppaan koostetta, jossa kaikki sivut on koottu yhteen pötköön esimerkiksi tulostamista varten. Katso Leiriopas jaettuina sivuihin.

Sisällysluettelo 1 Mikä viestintäleiri on? 2 Leirille osallistujien roolit 3 Miten viestintäleiri toimii? 4 Eri tyyppiset viestintäleirit 4.1 Mihin kaikkeen viestintäleirimallia voisi käyttää? 5 Sanastoa 5.1 Tekemällä oppii 5.2 Itseilmaisu 5.3 Yhdessä tekeminen ja toisilta oppiminen 5.4 Vastuun ottaminen näkyvästi ja näkymättömästi 5.5 Ryhmien kokoonpano ja eri sukupolvien tärkeys 5.6 Välittömyys ja vapaamuotoisuus 5.7 Luottamus 5.8 Kaikkien osaamisen arvostaminen 5.9 Vuorovaikutusviestintä & palautteen antaminen avoimesti 5.10 Viestintä- ja tietotekniikka 5.11 Lähituotannon tukeminen 5.12 Informaalista oppimista kokeilujen kautta 5.13 Luovuus 5.14 Yhteenveto 6 Leiri 7 Päivä radiossa 7.1 Minkälaista ohjelmaa leiriradiossa voidaan tehdä? 7.1.1 Suora lähetys vs. insertit 8 Mitä radioryhmässä tarvitaan? 8.1 Keskusradio 8.2 Paikallisradio 8.3 Nettiradio 8.3.1 Radiossa voidaan tarvita ainakin seuraavia laitteita 8.4 Mistä musiikkia radioon? 9 Kultseille radioasiaa 9.1 Luova palaveri: ohjelmien “keksiminen” ja aikataulun tekeminen 9.2 Teknisten asioiden opettaminen 9.3 Kultsien vastuu 10 Aikuinen/resurssi radiopisteessä 11 Päivä videoryhmässä 12 Minkälaista ohjelmaa videoryhmässä voidaan tehdä? 13 Kultseille / aikuisille videoasiaa 14 Mitä videoryhmässä tarvitaan? 15 Lehtiryhmän toiminta 15.1 Lehden tekeminen: kirjoittaminen ja kuvaaminen 15.2 Ehdotus lehden rakenteeksi 15.3 Lehden tekeminen: taittaminen 15.4 Lehden monistaminen, jakaminen ja arkistointi 16 Kultsin/aikuisen vastuu lehtiryhmässä 16.1 Lehden tekeminen 16.2 Tekijänoikeudet 17 Päivä ruokaryhmässä 17.1 Mitä ruokaa tehdään? 17.2 Ruoka-aineiden hankkiminen 17.3 Ruoan valmistaminen 18 Ruokaryhmän tärkeys leirillä 19 Kultsin / aikuisen vastuu ruokaryhmässä 20 Päivä infossa 21 Inforyhmän erityistehtävät tiettyinä päivinä 21.1 1. leiripäivä: leiriläiskartta ja puhelinluettelo 21.2 n. 6-7 leiripäivä: leiriläiskronikka 22 Näkymättömät työt, pisteet, lecut ja pinssit 23 Kultsien vastuu inforyhmässä 24 Kaaospäivä 25 Leirin järjestäminen 26 Leirin suunnittelun aloittaminen 27 Miksi ja kenelle järjestäisin viestintäleirin? 28 Leirin ajankohta: koska on järjestäjille ja osallistujille kätevintä osallistua leirille? 29 Miten löytää leiripaikka ja mitä pitää ottaa huomioon 29.1 Toimintapisteiden sijoittaminen 29.2 Kauppa- ja muut palvelut 29.3 Leiripaikan sijainti: kaupungin keskusta vai pikkukylä? 29.4 Pesutilat, sauna ja uintimahdollisuudet 30 Hankinnat 30.1 Toimistotarvikkeet 30.2 Tietokoneet ja niihin tarvittavat ohjelmat 30.3 Muu laitteisto 31 Kustannuksista 32 Luvat ja etukäteen sovittavaa 32.1 Ulkotilat ja sisätilat: ruoanlaitto, ruokailu, tiskaaminen, nukkuminen 33 Miten järjestää ilmoittautuminen 34 Leirin aloitus 35 Rakennusleiri 36 Leirin aloitus 37 Erilaiset "roolit" leirillä 37.1 Aikuiset ja resurssit leirillä 37.2 Kultsit leirillä 37.3 Ryhmissä toimiminen leirillä 37.4 Vieraat leirillä 38 Viestintäkasvatuksen ja -leirien taustaa 39 Katso myös 40 USEIN KYSYTYT KYSYMYKSET viestintäleiriin liittyen 40.1 Onko viestintäleiri sama kuin suunnistusleiri? 40.2 Minkä ikäiset voivat osallistua leirille? Voiko myös aikuinen osallistua? 40.3 Kuinka monta valmistelukokousta pitää järjestää? 40.4 Tarvitaanko leiriläisten kokousta ennen leiriä? 40.5 Miksi leiri järjestetään aina alkukesästä? 40.6 Kuinka paljon aikaa tarvitsee varata leiripaikan järjestämiseen? 40.7 Pitääkö etukäteen tehdä lukujärjestys leirille? 40.8 Mikä on "kultsi" tai "vanha rouva"? Kuka on tavallinen leiriläinen? 40.9 Kuka voi toimia kultsina? 40.10 Miksi ruokalista tehdään pisteytysmenetelmällä? 40.11 Miksi tehdään niin montaa eri ruokaa? 40.12 Miten taataan yöhiljaisuus? 40.13 Miksi pitää ilmoittaa infoon, kun menee uimaan tai kauppaan? 40.14 Mikä on kaaospäivä? 41 Viestintäleireihin liittyvä kirjallisuus

Mikä viestintäleiri on?

Viestintäleirillä jokainen saa toimia lehden toimittajana, radion kuuluttajana, mestarikokkina ja kioskin pitäjänä. Leiriläiset kiertävät ryhmissä kaikissa toimintapisteissä ja saavat kokeilla kaikkea, niin videon ohjausta kuin perunankuorintaakin. Viestintäleiri ei ole "perinteisen" mallin mukaan toimiva leiri (vrt. partioleiri, kesäsiirtola tms.), eikä se ole myöskään kurssi (vrt. videokurssi, taitto-ohjelmakurssi jne.) tai leirikoulu. Viestintäleirin työrytmi on joustava ja siellä opetellaan asioiden "oikein" tekemisen sijaan YHDESSÄ tekemistä ja uusien asioiden kokeilemista. Leirillä voi aina pyytää toisilta apua tehtävien kanssa ja toisaalta auttaa tilaisuuden tullen avun tarvitsijoita.

Leirit eivät ole luksusta: siellä asutaan teltoissa ja valmistetaan ateriat yhdessä leiripaikan keittiössä.

Leirit ovat luksusta: siellä saa sanoa oman käsityksensä asioista kaikilla mahdollisilla tavoilla, siellä saa olla yhdessä toisten kanssa, syödä hyvää tuoreista raaka-aineista valmistettua ruokaa ja kuulua joukkoon.

Leirille osallistujien roolit

Vaikka viestintäleirillä pyritään toimimaan ilman sen kummempaa hierarkiaa, voi osallistujat kuitenkin jakaa noin kolmeen ryhmään, joilla on omat roolinsa leirin toteutuksessa:

Leiriläiset: Leiriläinen on lapsi, nuori tai aikuinen, joka on ensimmäistä, toista tai kolmatta kertaa viestintäleirillä. Hän osallistuu leirille vielä kokijana ja oppijana, ei vielä niinkään vastuuta kantavana.

Kultsit: Kultsi on "apuohjaaja". Hän on ollut usealla leirillä mukana leiriläisenä ja haluaa ottaa enemmän vastuuta leirin sujumisesta. Kokemaansa ja oppimaansa hyväksikäyttäen kultsi toimii ryhmänsä vetäjänä ja kiertää toimintapisteissä ryhmänsä kanssa. Hän pitää erityisesti huolta ryhmäläisistään ja leirihengestä! Jokaisessa ryhmässä on yleensä 2-3 kultsia.

Aikuiset/Vanhat rouvat/Resurssit: Aikuiset leirillä ovat kaikkien tukena ja turvana. He suunnittelevat ja organisoivat leirin, huolehtivat leiriläisistä ja toimivat tekniikkaan opastajina. Ns. resurssit eivät kierrä ryhmien mukana, vaan opastavat tietyssä toimintapisteessä (esim. lehdessä tai ruokaryhmässä). Resurssien tehtävänä on kertoa, miten kyseessä oleva toimintapiste toimii. Kultsit ovat ”päävastuussa” ja resurssit auttavat heti kun apua tarvitaan tai pyydetään, oli pyytäjä sitten kultsi tai leiriläinen. Toisaalta, jos jossain ryhmässä on esimerkiksi paljon pieniä lapsia, niin ryhmän mukana kiertävä aikuinen voi olla kultsien suureksi avuksi. ”Vanha rouva” on leikkisä titteli Viestintäkasvatuksen seuran leirikonkareille. He katsovat kokonaisuutta, että asiat sujuvat ja tarttuvat toimeen, jos jossain on ongelma.

Miten viestintäleiri toimii?

Leirillä leiriläiset kultseineen kiertävät ryhmänsä kanssa toimipisteissä etukäteen päätetyn ryhmäkierron mukaan. Viikon kestävillä leireillä (esim. Viestintäkasvatuksen seuran kesäleireillä) jokaisessa toimipisteessä ollaan yhden päivän ajan. Leirin toimipisteet ovat seuraavat (lisää toimipisteistä sivulla Leiri):

Lehti: Joka aamu leirillä ilmestyy leirilehti Tietotuutti. Lehtiryhmä kirjoittaa, taittaa ja jakaa lehden itse.

Info: Inforyhmä huolehtii tiedon kulkemisesta leirin sisä- ja ulkopuolella, näkymättömien töiden pisteistä ja lecupankista sekä leirin kioskin ylläpitämisestä.

Ruoka: Ruokaryhmä tekee kultsien kanssa itse valitsemansa ruoat (usein leireillä on kaksi ruokaryhmää, jotka valmistavat lounaan ja päivällisen lisäksi joko aamu- tai iltapalan).

Video: Joka ilta kaikki leirille osallistujat katsovat päivän videotuotoksen, jonka videoryhmä on suunnitellut, käsikirjoittanut, kuvannut ja editoinut.

Radio: tehdään radio-ohjelmaa joka kuuluu netissä ja paikallisradiona sekä tietysti leirialueella. Muut leiriläiset osallistuvat radio-ohjelmaan esim. soittamalla toivekonserttiin tai vastaamalla tietovisaan.

Perinteisellä kesäleirillä tämä kierto käydään läpi kerran, minkä jälkeen seitsemäntenä leiripäivänä on Kaaospäivä, ja kahdeksantena pakataan ja lähdetään kotiin.

Viestintäleirillä ei ole minuuttiaikataulua, vaan tärkeintä on että kaikki tehdään yhdessä loppuun.

Eri tyyppiset viestintäleirit

Vaikka tässä kerrommekin siitä, miten viestintäleirin voi järjestää, niin viestintäleirimallia voidaan soveltaa ja sovittaa monella eri tavoin - ei ole olemassa yhtä oikeaa kaavaa viestintäleirin järjestämiseksi! Viestintäkasvatuksen seuran "perinteisen" kesäleirin konsepti voidaan tosin nähdä monen kehitysvaiheen läpikäyneenä, suhteellisen edistyneenä versiona, joten sillä on tavallaan toimivuustakuu. Kesäleireillä toimivat käytännöt eivät välttämättä sovi juuri sinun leiriläisporukallesi ja leiripaikallesi, eli asiat kannattaa miettiä tarkkaan etukäteen. Kesken leirinkin voi muuttaa menettelytapoja, jos jokin ei toimi!

On kuitenkin joitakin perustoimintalinjoja, joita leirin tulee toteuttaa ollakseen viestintäleiri: yhdessä tekeminen, toisista huolehtiminen, töiden loppuunsaattaminen ja kaikkiin töihin osallistuminen. (Lue lisää viestintäleireilyn toimintaperiaatteita-sivulla).

Mihin kaikkeen viestintäleirimallia voisi käyttää?

Viestintäleirejä on järjestetty erilaisille ryhmille, esim. eri-ikäisille koululaisryhmille, kehitys- ja näkövammaisille, rehtoreille, työttömille, väitöskirjantekijöille, kaupunginosien asukkaille ja eläkeläisille. Leirit siis mukautuvat moneksi - kunhan on innostusta tekemiseen! Kuuroille järjestetyt leirit Viekas järjesti ensin yhteistyössä Kuurojen liiton kanssa kunnes Kuurojen liitto alkoi tehdä niitä yksin.

Millä tavalla viestintäleirimalli soveltuu juuri sinun tarpeisiisi? Seuraavassa lista ehdotuksia viestintäleirien sovelluksista:

- Leirikoulussa. Leirikoulun voi toteuttaa kokonaisuudessaan viestintäleirimallin mukaan tai käyttämällä myös vain osia viestintäleiristä tekemällä leirikoulun lehden tai videon. Nettiin voi laittaa kuvia ja juttuja kotiväen iloksi. Myös leirikoulussa ruoan voi valmistaa yhdessä. Tällainen leirikoulu poikkeaa viestintäleiristä lähinnä siinä, että opettajat antavat valmiiksi aiheet sitä, mitä tehdään, mitä syödään, mistä videoidaan ja kenelle nämä tuotokset tarjotaan. Ero tavalliseen viestintäleiriin on iso.

- Kouluissa esim. viikonloppu- tai hiihtolomaleirin muodossa. Viikonloppuleirin aikana ei ehdi kiertää joka ryhmässä joten leirillle on valittava vain jotkut toimintapisteet. Ruoan tilaaminen ulkopuoliselta ei kuitenkaan ole suositeltavaa, sillä juuri ruokaa tehtäessä syntyy leiritunnelma. Jos leiri järjestetään useamman viikonlopun ajan, esim. pari kertaa lukukaudessa, niin osallistujat ehtivät käydä läpi kaikki toimintapisteet. Esim. kahden viikonlopun aikana toimii hyvin neljän ryhmän kierto eli lehti-video-radio-ruoka.

- Opettajien täydennyskoulutukseen. Koska viestintäleirillä saa kokonaisnäkemyksen siitä, mitä kaikkea tieto- ja viestintätekniikan avulla voi tehdä, on viestintäleirin malli erittäin hyvä opettajien täydennyskoulutuksessa. Normaalissa kouluarjessa löytyy varmaan monta oppilasta, jotka osaavat tekniikan opettajaa paremmin, mutta jotka eivät oikeastaan tiedä, mitä muuta tekisivät koneilla kuin pelaisivat ja ohjelmoisivat. Jos opettaja saa viestintäleirillä, hauskassa seurassa käsityksen siitä, mitä viestintävälineillä voi tehdä, hänen on helpompi soveltaa niitä koulussa. Viestintäleirin käytyään hän voi kysyä oppilailta apua, sillä nyt hän tietää, mitä kysyy ja mihin apua tarvitaan. Samalla yhteistyö ja onnistumisen tunne kasvavat.

- Kavereiden kanssa itsetehty leiri vaikka kesämökillä. Erityisesti sadekesinä on hauskaa tehdä erilaisia asioita myös sisätiloissa. Mikä sen mukavampaa kuin kirjoittaa juttuja lehteen, ottaa kuvia ja taittaa lehteä. Myös kuunnelmien teko on hauskaa, videoista puhumattakaan. Mökkimuistoja on myös kiva kuunnella jälkikäteen tai lähettää livenä serkuille tai kavereille vaikka toiselle puolen maapalloa.

Sanastoa

Viestintäleirejä on järjestetty jo 20 vuoden ajan, ja tänä aikana on ehtinyt kehittyä eräänlainen viestintäleirislangi:

Viekas eli Viestintäkasvatuksen seura ry. on nimensä mukaisesti viestintäkasvatusta edistävä järjestö, joka pääasiassa järjestää viestintäleirejä. Viekas ry. perustettiin vuonna 1987 eli kuluvana vuonna 2007 seura juhlii 20-vuotista taivaltaan, mm. tämän oppaan muodossa. Lisää Viekkaasta historiaa-sivulla.

Kesäleiri on Viestintäkasvatuksen seuran järjestämä 8 päivän leiri. Yleensä se on pidetty kesäkuun alussa heti koulujen loputtua. Kesäleirin osallistujat ovat kaiken ikäisiä, mutta enemmistö leiriläisistä koostuu 12-15 -vuotiaista. Kesäleireillä tapahtuu lähes kaikki se kehitys, mitä sitten sovelletaan sopivilla tavoin muilla leireillä. Ne ovat ikäänkuin seuran lippulaivoja ja innovaatiolähteitä.

Lecu on viestintäleirien oma raha. Sillä voi ostaa kioskista leivottuja herkkuja, joita ei euroilla saa! Lecuja leiriläinen voi ansaita keräämällä pisteitä: siivoamalla, keskustelemalla sivistyneesti ruokapöydässä tms. Lisää lecuista ja pisteistä Info-sivulla.

Rakennusleiri on 1-2 päivää ennen varsinaista leiriä, jolloin halukkaat, yleensä kultsit ja leiriä järjestämässä olevat aikuiset pistävät leiripaikan kuntoon ennen leiriläisten saapumista. Lisää rakennusleiristä: leirin aloitus.

Oppaassa esiintyviä outoja käsitteitä avataan myös UKK- eli Usein Kysytyt Kysymykset -sivulla. Viestintäleirien tavoitteena on moni muukin asia kuin viestimien käytön oppiminen. Tässä kerromme lyhyesti näistä periaatteista. Tärkein ajatus on ehkä se, että avataan leiriläisten silmät sille, että kaiken median takana ja koko yhteiskunnassa taustalla on tekijöitä. Esim. uutiset eivät välttämättä ole suoranaisesti totta, vaan tekijöidensä tulkintaa. Meidän ei tarvitse jäädä vain vastaanottajiksi – voimme itse ja yhdessä tuottaa kaikenlaista hauskaa ja viestiä ajatuksiamme toisille.

Tekemällä oppii

Tekemällä oppii on yksi leirin perusperiaatteista, joka perustuu ajatukseen toiminnan ja itse kokemisen kautta oppimiseen ja kehittymiseen. Viestintäleirillä ei tarvitse osata mitään etukäteen, vaan toimipisteissä kiertäen ja kokeillen leiriläinen oppii kaikkein eniten. Lisätietoa tekemällä oppimisen filosofiasta saa kirjasta Kertomus viestintäleiristä (Luokola 1989).

Itseilmaisu

Kirjassaan Ihmisen probleemi Erik Ahlman esitti jo puoli vuosisataa sitten ajatuksen, että ihmisen idea on itsensä ilmaiseminen. Viestintäleirillä tuetaan samaa näkemystä ja annetaan kaikille tilaa ilmaista itseään. Tavoitteemme, että jokainen leiriläinen muuttuisi objektista subjektiksi (eli vastaanottajasta tekijäksi) toteutuu leirin toiminnoissa: lehden teossa, tv-(video-ohjelmien) teossa, radio-ohjelmien teossa, ruoan valmistamisessa, viestinnässä, yhdessäolossa.

Yhdessä tekeminen ja toisilta oppiminen

Leirillä itseilmaisu on tärkeää, mutta asioita tehdään myös yhdessä - asetetaan tavoitteita, suunnitellaan esim. seuraavan päivän ohjelmat tai ruoat, huomioidaan toisten mielipiteet ja ajatukset, sekä pyritään irti hierarkioista. Jokainen osaa jotain mitä toinen ei osaa, joten voimme opettaa toisillemme ja oppia toisiltamme.

Vastuun ottaminen näkyvästi ja näkymättömästi

Lapsi itsenäistyy ottaessaan vastuuta leirillä, mutta hänestä pidetään kuitenkin huolta. Aikuisilla on vastuu, vaikka nuoret ja lapset osaavatkin tehdä paljon itse.

Ryhmien kokoonpano ja eri sukupolvien tärkeys

Yhdessä tekemisen ohella on ryhmien toiminnassa huomattu, miten tärkeätä on, että ryhmissä on eri-ikäisiä - lapsia, nuoria ja aikuisia. Saattaa ehkä ensin tuntua siltä, että tekeminen ja tutustuminen helpottuu, jos kaikki ovat samanikäisiä, mutta loppujen lopuksi monipuolinen ryhmä opettaa kaikkia eniten. Esim. lehteä tai ruokaa tehtäessä on hankalaa jos ryhmä koostuu vain alle kouluikäisistä. Ryhmien toimimisen kannalta on tärkeää, että leiriläiset voivat vaikuttaa ryhmien kokoonpanoon. Jos joku leiriläisistä haluaa parhaan kaverinsa kanssa samaan tai pikkuveljen kanssa eri ryhmään, voidaan muokata ryhmiä, kuitenkin niin, että ne pysyvät suunnilleen samankokoisina. Alustavat ryhmäjaot kannattaa tehdä ennen leirin alkamista ja ryhmämuutokset tarvittaessa lennossa aloituskokouksen aikana.

Välittömyys ja vapaamuotoisuus

Viestintäleirin toimintatapa, joka ehkä hämmentää ensikertalaista, on se, ettei etukäteen päätettyä lukujärjestystä tai asetettuja aikatauluja tms. sääntöjä juuri ole. Alkuun tämä voi valmiiksi rakennettuun tottuneelle olla melkoinen shokki, mutta tästä näennäisestä kaaoksesta syntyy uutta - oivallus siitä, että voimme toimia toisinkin. On huomattu, että virallisia hierarkioita ei tarvita asioiden hoitamiseen. (Nurmela & Viherä 1992) Leirillä on yksi sääntö: alaikäiset eivät juo alkoholia. Aikuiset voivat juoda viiniä avoimesti ruoan yhreydessä. Leirin ainoa kokoontuminen tapahtuu klo 22, kun kaikki leiriläiset ja naapurit kerääntyvät katsomaan videoita.

Luottamus

Luottamus näkyy viestintäleirillä turhien rajojen ja sääntöjen olemattomuudessa, vapaassa tekemisessä ja valinnan vapaudessa. Esimerkiksi kukin ruokaryhmä saa itse päättää mitä ruokaa kulloinkin laitetaan, ja inforyhmälle annetaan tehtäväksi kioskin pitäminen ja käteiskassan hoitaminen itsenäisesti. Kun luottaa muihin, niin se myös palkitaan luottamuksella.

Kaikkien osaamisen arvostaminen

"Leirin osaaminen on jokaisessa osallistujassa, yksi osaa yhtä, toinen toista. Aikuiset osaavat jäsentää asioita, nuoret osaavat innostua ja tarttua asioihin, toimittaja osaa napata jutun, tutkija pohtia sisältöjä, insinööri rakentaa verkon jne. Jokaisella on arvoa, jokainen on toisensa opettaja. " (Nurmela & Viherä 1992) Leiri voidaan nähdä mini-yhteiskuntana, jossa monenlaista osaamista tarvitaan. Siksi leirillä arvostetaan yhtälailla maukkaan kakun tekijää kuin tietokoneiden piuhojen nopeaa selvittäjää tai hauskoja tarinoita osaavaa radiojuontajaa. Onneksi me emme osaa samoja asioita, koska monipuolinen osaaminen luo synergiaa!

Vuorovaikutusviestintä & palautteen antaminen avoimesti

Viestintäkasvatuksessa sinällään kehitetään kykyä ymmärtää viestien välitystä ympäröivässä maailmassa. Jotta lapsi tai miksei vanhempikin kykenisi olemaan aktiivisesti mukana viestintäkasvatuksen prosesseissa, tarvitaan osaamista käyttää viestintävälineitä, mutta myös vuoropuhelutaito on välttämätöntä.

Leirillä viestitään sekä leiriläisten kesken että ulkomaailmaan: Tietotuutti-lehteä luetaan aamiais- ja kahvipöydässä mutta "etäleiriläiset" voivat lukea sen netissä; radiota kuunnellaan pitkin päivää leirillä ja myös muualla nettiradion välityksellä. Viestintäleirillä pyritään kuitenkin vuorovaikutusviestintään, eli keskusteluun. Jos Tietotuutissa esitetään asioita, joista itse on eri mieltä, voi seuraavan päivän lehteen kirjoittaa jutun tai vaikka mielipidekirjoituksen. Joskus eriävistä mielipiteistä kehittyy pitkään jatkuva ajatustenvaihto, jota voi seurata Tietotuutin sivuilla tai Viestintäkasvatuksen seuran keskustelupalstalla netissä, jos leiri loppuu kesken. Radioon voi soittaa keskustellakseen juontajan kanssa. Ruokapöydässä keskustelemisesta saa jopa lecupisteitä! Videossa palautetta annetaan taputuksin ja infossa leivonnaisten loppuminen on osoitus onnistuneesta kakusta – eli toisten tuotoksista nautitaan ja niistä keskustellaan innolla.

Rakenteellisemmin katsoen, kultsit pitävät joka ilta videoiden jälkeen kokouksen, jossa kultsit ja vanhat rouvat jakavat päivänsä huolet, huomiot ja ilot. Palautteen ja keskustelun jälkeen voidaan seuraavana aamuna taas toimia vähän eri tavalla, paremmin kuin aikaisemmin!

Viestintä- ja tietotekniikka

Uutta tekniikkaa on aina kokeiltu leireillä (esim. raahattavia matkapuhelimia 80-luvulla, nettiä 90-luvulla ja push-to-talk -puhelimia 2000-luvulla), mutta se ei kuitenkaan ole leirillä itseisarvo. Kokeilujen kautta keksitään laitteille uusia käyttötarkoituksia ja huomataan myös, mitkä niistä eivät välttämättä ole kovinkaan käytännöllisiä. Vuosien varrella käytössä olevat tietokoneet ja muut laitteet ovat muuttuneet ja vaihtuneet, mutta sisällöntuotanto ja toisten kanssa viestiminen on kuitenkin pysyvää ja samalla kaikkein tärkeintä.

Lähituotannon tukeminen

Leiriä järjestettäessä olemme pyrkineet ottamaan huomioon paikalliset yritykset, reilunkaupan tuotteet ja luomutuotannon. Pyrimme tilaamaan leivän paikalliselta leipomolta käyttämällä jotain viestintävälinettä, faksilla tai nykyisin sähköpostilla tai tekstiviesteillä. Lähi- ja luomutuotteina ostetaan tietysti mahdollisuuksien mukaan muutakin kuin leipää, esim. kananmunia, banaaneja ja maitoa. Valitettavasti nykyisin on usein hankalaa ostaa ruokatuotteita suoraan tiloilta, sillä ne tuotetaan suoraan tukkua varten.

Informaalista oppimista kokeilujen kautta

Jokainen osallistuu kaikkeen tekemiseen vaikkei "osaisi" ennestään. “Täydellinen on hyvän vihollinen", eli parempi tehdä ja saada valmiiksi kuin viilata aamuun asti.

Luovuus

Luovuus on tärkeätä ongelmien ratkaisuprosessissa, ja kaikissa viestintäleirin toimintapisteissä voidaankin käyttää ns. luovia ongelmanratkaisumenetelmiä. Ruokaryhmä voi ideoida päivän menyyn ja pisteytysrumban jälkeen päätyä (toivottavasti) kaikkien mielestä hyvään kokonaisuuteen; radioryhmässä voidaan yhdessä miettiä ohjelma-aiheita tai erikoislähetysten teemoja, jne.

Yhteenveto

Tulevaisuuden taitoina voidaan nähdä viestintä, sosiaalisuus ja ryhmässä toimiminen, vastuunkantaminen, aloitekyky ja valmiiksi saaminen, toisen huomioiminen, mediakriittisyys tekemisen kautta = medialukutaitoa

Leiri

Tässä oppaan osiossa kerrotaan, mitä leirillä tehdään eri toimintapisteissä. Huomiot ovat pääasiassa kultsien sekä järjestäjien avuksi koottuja ehdotuksia aikaisempien kokeilujen pohjalta (=mitä ratkaisuja on tehty ja miksi).

Kun leirin aloitussanat on sanottu ja ryhmät saatu koottia, on aika kääriä hihat ja ryhtyä hommiin! Jokainen ryhmä aloittaa yhdestä toimintapisteestä ja jatkaa sitten kiertokaavan (ks. kuva) mukaan käyden kaikki eri pisteet läpi. Ryhmät siirtyvät aina aamuisin uuteen pisteeseen, mutta edellisenä iltana voi toki jo suunnitella, mitä seuraavana päivänä haluaa tehdä!

Radioryhmä: Radiossa ryhmä suunnittelee ja pyörittää leirillä ja myös haluttaessa netissä kuuluvan radiokanavan ohjelmia.

Lehtiryhmä: Lehdessä ryhmä ideoi, suunnittelee, kirjoittaa ja taittaa aamulla jaettavan lehden (tavallisesti Tietotuutti-nimellä).

Ruokaryhmä: Ruokaryhmässä (isoilla leireillä ruokaryhmiä on kaksi) leiriläiset ideoivat yhden päivän ruoat (lounaan, päivällisen sekä aamu- ja/tai iltapalan jaetusti, jos ryhmä on kaksi), tekevät kauppalistat ja hakevat tarvikkeet kaupasta, valmistelevat ateriat sekä kattavat pöydät ja hoitavat jälkisiivouksen.

Videoryhmä: Videossa ryhmä suunnittelee, kuvaa ja editoi illalla yhdessä katsottavat "videot". Tyyli voi olla dokumentti, draama, scifi, uutiset tai mitä vain!

Inforyhmä: Infossa ryhmä hoitaa leirin logistiikan ja sisäisen tiedotuksen, eli pitää huolta siitä, että tiedetään esim. jos leiriläisiä on lähtenyt leirin ulkopuolelle (kauppaan, uimaan tms.), tiedottaa (esim. ryhmätekstareilla) leirin osallistujille tapahtumista (että ruoka on valmista tai videot myöhässä tms.). Info pitää myös leirin kioskia, jossa myydään sekä itse leivottua (saa ostaa lecuilla) että kauppatavaraa (esim. limua ja makeisia, maksetaan euroilla).

Kaaospäivä Kaaospäivä pidetään yleensä leirin toiseksi viimeisenä päivänä. Silloin jokainen saa mennä mihin haluaa; kirjoittaa lehteen, tehdä videoita, laittaa ruokaa, tai vaikka tehdä kaikkea, jos ehtii!

Päivä radiossa

Radiossa toimiva ryhmä hoitaa sen päivän ajan leiriradiota. Tällä sivulla käydään läpi mitä radioryhmä tarvitsee ja miten radiotyöskentelyä voi helpottaa ja innostaa leirillä.

Radiossa tavoitteena on itsenäisesti tuottaa esimerkiksi tunnin vuoroissa radio-ohjelmaa. Leiriläiset saavat päättää täysin omaehtoisesti mitä ohjelma sisältää ja miten se toteutetaan, tärkeintä on, että ulos tulee ääntä kuuntelijoiden ja tietysti myös tekijöiden iloksi. Tyypillisessä radio-ohjelmassa soitetaan välillä musiikkia, mutta tärkeintä on kuitenkin leiriläisten oma panos, eli itse tehdyt haastattelut, juonnot ja toisinaan jopa kuunnelmat tai keskusteluohjelmat. Radioryhmän alkupalaveri, jossa ohjelmarunko tehdään, kannattaa pitää jo edellisenä päivänä - mielellään niin aikaisin, että ohjelma ehtii vielä lehteen!

Minkälaista ohjelmaa leiriradiossa voidaan tehdä?

Mistä radio-ohjelma sitten voi koostua?

• Puhe
  • Keskustelu, esim. paneeli johonkin ajankohtaiseen aiheeseen liittyen
  • Haastattelu, esim. leirillä vierailevan henkilön tai lähileipomon leipurin kanssa
    • Miten tehdään sujuva haastattelu?
      • Vastaukseen reagointi - ei jatketa välittämättä vastauksista
    • Kysymysten miettiminen etukäteen
  • Tietokilpailu, esim. tietystä aiheesta, johon kuuntelijat voivat osallistua soittamalla radioon

• • Uutiset, esim. lehtikooste voidaan lukea ääneen
  • Fiktio (kuunnelmat, sadut, runot jne., jotka voi myös kirjoittaa itse!)

• Musiikki
  • Levyraati (miksi soitettiin juuri tämä kappale ja mitä ajatuksia se herättää)
  • Toiveet, eli kuuntelijat voivat soittaa studioon ja toivoa suosikkikappaleitaan
  • Teema, esim. 60-luvun iskelmät tai Oscarin voittaneiden elokuvien musiikki

Suora lähetys vs. insertit

Perinteisesti leirillä on tehty suoraa lähetystä, joka siis kuuluu reaaliajassa radiolähettimen avulla paitsi paikallisradiona, yleensä myös verkossa, Viekkaan sivujen kautta. Suorassa lähetyksessä juontajien puhe sekä tekniikan sujuvuus ovat tärkeitä.

Lyhyemmillä viikonloppuleireillä on tiiviin työskentelytahdin (2 toimintapistettä per päivä) takia tehty lyhyempiä, tiiviiksi paketiksi leikattuja inserttejä. Insertin tekeminen antaa uutta näkökulmaa radio-ohjelman tekemiseen ja niitä voikin suositella jopa pidemmillä leireillä harjoiteltavaksi. Tälöin useampi ryhmä voi kerrallaan työstää omia inserttejään ja lopputulos soitetaan sitten omassa lähetysvuorossa koko kuulijakunnalle. Näin voidaan esim. haastatella ihmisiä, jotka eivät välttämättä ehdi tulla toimitukseen. Lisäksi voidaan nauhoittaa ääniä, joita ei radiohuoneessa kuulu sekä harjoitella äänien editointia. Myös radion tunnarit ovat eräänlaisia inserttejä, ja niiden tekemistä voidaan harjoitella vaikka niin, että jokainen ryhmä tekee oman radiotunnarinsa radioryhmässä ollessaan.

Mitä radioryhmässä tarvitaan?

Leirin suunnitteluvaiheessa kannattaa jo miettiä, minkälaista radiota halutaan: keskusradiota, lähiradiota ja/tai nettiradiota. Tämä vaikuttaa siihen, pitääkö esim. hakea radiolupaa ja/tai maksaa Teostomaksuja.

Keskusradio

Jos leiripaikalla on keskusradio, se on suhteellisen helppo tapa tuottaa kaikkien leiriläisten korviin kantautuvaa ohjelmaa. Äänenlaatu ei kuitenkaan välttämättä ole kovinkaan hyvä.

Paikallisradio

Paikallisradiolähetyksiä varten tarvitaan lupa ja lähetin.Viestintävirastolta on anottava radiolupa. Sieltä saadaan taajuudet sekä tiedot velvoitteista, joita ovat mm. lainsäädännön asettamat edellytykset sekä Teosto- ja Gramex-maksut. Näistä kaikista on lyhytaikaistenkin radioasemien huolehdittava.

Nettiradio

Nettiradio on hyvä keino saada myös leiriläisten vanhemmat, kaverit ja sukulaiset leiriradion ulottuville. Myös aiemmin leireille osallistuneet, jotka eivät nyt pääse leirille, voivat osallistua leiriin “etänä” nettiradion avulla.

Kun radiolupaa haetaan, on merkitystä sillä, lähetetäänkö materiaali nettiin suorana tai tallennettavina pätkinä.

Radiossa voidaan tarvita ainakin seuraavia laitteita

• mikseri
• mikrofoneja, mikrofonikaapelia
• kuulokkeita
• tarkkailukaiuttimet
• tietokone/-ita
• 2 CD-soitinta ja haluttaessa myös vinyylisoitin
• laitteisto, jolla analoginen ääni saadaan tietokoneeseen
• radiolähetin paikallisradiolähetyksiin
• riittävän nopea laajakaistayhteys nettiradiolähetyksiin (tärkeää erityisesti lähtevä kaista)
• lankapuhelin tai kännykkä kuuntelijoiden puheluiden vastaanottamiseen

Mistä musiikkia radioon?

Leirille tullessaan leiriläinen voi tuoda mukanaan CD-levyjä tai vaikkapa vinyyleitä (joinain kesinä leirillä on ollut vinyylisoittimia). Näin radiossa voidaan soittaa mitä erilaisinta musiikkia, ja parhaimmillaan leirillä on päässyt esiin erittäin harvinaista musiikkia, jota ei muualla kuule (esimerkkeinä Kapteeni Ä-ni, Vähäiset Äänet, Kemmuru, Serkkupojat). Omat levyt on syytä nimetä, ja tehdä lista omista levyistä. Jotta ihmiset viitsivät jättää levynsä muiden käyttöön, tulee kaikkien kohdella levyjä erityisellä huolella. Kukaan ei halua omia levyjään naarmutettavaksi. Näin varmistetaan, että levyjä uskalletaan tuoda leirille jatkossakin. Musiikkia voi tietysti myös soittaa suoraan tietokoneelta, jolloin soittolistojen tekeminen on helpompaa. Soitetusta musiikista on maksttava Teosto- ja Gramex-maksut. Lisätietoja Teoston ja Gramexin nettisivuilta.

Kultseille radioasiaa

Luova palaveri: ohjelmien “keksiminen” ja aikataulun tekeminen

Luovassa palaverissa sovitaan radiovuorot ja niiden sisällöt alustavasti. Jos palaveri pidetään jo edeltävänä iltana (suositellaan!), radion ohjelma voidaan viedä lehtitoimitukselle, ja sitten jokainen voi aamun Tietotuutista seurata radio-ohjelmarunkoa.

Ohjelmien “keksiminen” saattaa osoittautua hankalaksi leiriläisille, joten siihen on syytä valmistautua esim. tämän kappaleen alussa olevalla listalla ehdotuksia. Jos leiriläiset eivät innostu tarpeeksi monipuolisen radio-ohjelman tekemisen hauskuudesta, riskinä on, että koko päivän radio-ohjelmasta muodostuu toisiaan seuraavien musiikkikappaleiden jono, ilman mitään puhetta. Tämä johtuu osaksi mikkikammosta ja uuden asian jännittävyydestä, mutta tässäkin kultsi voi olla apuna.

Kultsin tulee radiossa rohkaista ryhmäänsä sanelematta kuitenkaan valmista kaavaa. Ihanteena on saada ryhmä, tai pari, innostumaan itse keksimästään (kultsin varovasti johdattelemasta) aiheesta ja ehkä samalla päätyä pohtimaan radio-ohjelman tekemistä. Nuorimmat ryhmäläiset eivät välttämättä osaa tällaisiin näkökohtiin kiinnittää vielä huomiota, mutta tästä ei pidä turhautua.

Aikataulussa kannattaa ottaa leiriläisten iät huomioon: pari lyhyempää vuoroa (esim. uutisten lukeminen aamulla ja iltapäivätietovisa) on parempi kuin useamman tunnin vuoro putkeen samalla porukalla.

Teknisten asioiden opettaminen

Joko luovan palaverin jälkeen tai kun radiopäivä alkaa, kultsin tulee kertoa perusasioita radio-ohjelman teknisestä puolesta kuitenkaan pelottelematta tai nostamatta kynnystä liian korkealle.

Mikrofoniin puhuminen ja artikulaatio ovat tärkeitä juttuja, eikä niitä välttämättä tule ajatelleeksi. Kultsin kannattaa myös itse harjoitella näitä asioita yhdessä resurssin kanssa ennen kuin rupeaa opettamaan ryhmäläisiä. Ensimmäinen tyypillinen virhe on mikrofonin testaus sitä taputtamalla tai siihen puhaltamalla – pelkkä puhuminen riittää testaukseksi!

Kieltolistan sijasta kannattaa kuitenkin kertoa, miten asiat kannattaa tehdä, ja ehkä hieman myös perustella miksi. Kertomalla ohjeen syyn saattaa saada uusia ajatuksia heräämään - ja ehkäpä innovaatioitakin!

Tärkeää on myös, että ensikertalaiset eivät joudu keskittymään teknisiin asioihin puhuessaan. Niinpä työnjaon radiovuorojen aikana tulee olla selvä: kun yksi puhuu, toinen toimii äänitarkkailijana ja hänellä on seuraava ohjelmanumero valmiina, olipa kyseessä musiikkia, insertti tai mitä tahansa muuta.

Kultsien vastuu

Kultseille tärkeää muistettavaa on se, että radiostudiossa on koko ajan oltava paikalla ainakin yksi ryhmän kultseista. Myös leiriläisten syömisestä huolehtiminen on tärkeää, vaikka se hassulta kuulostaakin. Pitkien radiovuorojen takia ja leiriläisten innostumisesta johtuen on välillä kuitenkin ruokailu unohtunut, ja kultsin onkin varmistettava, ettei kukaan jää nälkäiseksi radiovuoron takia.

Aikuinen/resurssi radiopisteessä

Päivä videoryhmässä

Tällä sivulla käydään läpi mitä videoryhmä tarvitsee ja miten videoiden tekemistä, kuvaamista ja ideointia voi helpottaa leirillä.

Videoryhmässä tehdään päivän ajan elokuvia, dokumentteja, uutisia (aiheet leiriltä ja/tai leirin ulkopuolelta) ja vaikka mainoksia ohjelmien väliin. Leiriläiset saavat ideoida aiheita ja ohjelmien tyylejä, mutta ryhmän kultsien tulee olla mukana suunnittelussa, kuvaamisessa ja editoimisessa niin, etteivät tavoitteista tule liian kunnianhimoisia tai muuten hankalia toteuttaa. Projektinhallinta on siis oleellista: on syytä heti aluksi laatia aikataulu, jossa on määritelty suunnittelun, kuvauksen sekä leikkauksen kestot realistisesti - kuhunkin vähintään tunti, mielellään kaksi.

Minkälaista ohjelmaa videoryhmässä voidaan tehdä?

• Uutiset
  • Uutislähetys (myös suora lähetys jos kokeilunhalua ja teknistä osaamista on) eli uutisankkuri lukee uutiset
  • Sää
  • Haastattelu, esim. leirillä vierailevan henkilön tai lähileipomon leipurin kanssa
  • Loppukevennys

• Dokumentti jostain teemasta

• Fiktio (jännitys, satutarina, draama, saippuasarjan jakso jne. jne.)

• Musiikkivideo

...tai mitä tahansa ryhmä keksiikään tehdä!

Kultseille / aikuisille videoasiaa

Videoiden tekemisessä tarvitaan luovuutta, mutta realistisen aikataulun tekeminen on vielä luovuuttakin tärkeämpää – kuvausten suunnitteluun ja materiaalin editointiin kannattaa varata aikaa!

Päivän aluksi kultsi kertoo perusasioita video-ohjelmien teosta ja painottaa suunnittelun tärkeyttä. Ryhmä voi käyttää luovan ongelmanratkaisun menetelmää miettiessään mitä halutaan kuvata. Kun ohjelman/ohjelmien tyyli on päätetty, voidaan ruveta kirjoittamaan tarinaa tai ohjelman runkoa. Otoksia voi suunnitella myös piirtämällä. Kultsi varmistaa, että jokaisella on jokin tehtävä, esim. näyttelijänä tai kameravastaavana, haastattelijana jne.

Kun tiedetään suurin piirtein, mitä halutaan kuvata, voidaan siirtyä kuvauspaikalle/-paikoille. Jokaisesta tilanteesta kannattaa ottaa pari otosta, ja muutenkin materiaalia enemmän kuin tarvitaan, sillä editointipöydällä turhat saa pois, mutta lisää kuvausmateriaalia on hankalampi saada enää leikkausvaiheessa.

Videoryhmä voi jakaantua kuvaamaan esim. kahta eri ohjelmaa, jolloin kummassakin tiimissä tulee olla kultsi tai aiemmin leirillä ollut osaava leiriläinen mukana. Editoinnin kannalta on kätevää, jos vähemmän suunnittelua vaativa ohjelma (esim. haastattelut) kuvataan ensin, koska sitten sitä materiaalia voidaan jo ruveta editoimaan, kun vaikka elokuvan kuvauksia vielä tehdään. Olisi hyvä, jos kaikki ryhmäläiset saisivat kokeilla editointia, vaikka tällä tavalla työskentely onkin paljon hitaampaa.

Kun ohjelmat on editoitu valmiiksi, kaikki leiriläiset kokoontuvat esim. liikuntasaliin tai muuhun isoon tilaan katsomaan illan "videot". Tavallisesti leirillä on sovittu, että tämä videoiden esittäminen tapahtuu joka ilta samaan aikaan, eli klo 22. Jos videoita esitetään tästä poikkeavana ajankohtana esim. teknisten ongelmien takia, pitää kaikille ilmoittaa uusi ajankohta.

Päivän tuotokset on hyvä laittaa myös nettiin etäleiriläisten ja muiden kiinnostuneiden ulottuville.

Mitä videoryhmässä tarvitaan?

Laitteet: kamerat, mikrofonit, tietokone, jolla kuvattu materiaali editoidaan + sopiva editointiohjelma

Muuta: rekvisiittaa (vaatteita, päähineitä jne)

Kesäleireillä videossa on ollut käytettävissä kolme kameraa ja kolme leikkaustyöpistettä, iMacit ja Casablanca.

Lehtiryhmän toiminta

Lehtiryhmässä leiriläiset saavat päivän ajan kokeilla lehtitoimittajana toimimista. Lehteen voi kirjoittaa juttuja, pitää palstaa, koota tarinoita tai vitsejä, ottaa valokuvia jne. Lehtiryhmäläiset vastaavat yhden päivän ajan koko lehden teon prosessista.

Aamulla pidetään toimituskokous, jossa ideoidaan juttuja ja sovitaan, mitä itse kukin tekee. Tehtävät kannattaa kirjata ylös näkyvään paikkaan, esim. taululle, johon voi myös ruksata lehden osiot sitä mukaan, kun ne tulee tehtyä. Toimituskokouksessa päätetään myös, montako sivua lehdessä on (jos lehti tehdään yhteen nidotuista A4-arkeista, voi sivumäärä olla kahdella jaollinen, mutta jos käytetään A3-paperia, täytyy sivumäärän olla neljällä jaollinen, eli lehti voi esim. olla 12-, 16-, tai 20-sivuinen). Tietysti jos pitkin päivää huomataan, että uutisaiheita onkin paljon enemmän tai vähemmän kuin luultiin, sivumäärää voi muuttaa, joten tilannetta kannattaa seurata. Luettavuuden kannalta väljä taitto on kuitenkin paljon parempi kuin täyteen ahdetut sivut, joten sivumäärää voi arvioda hieman yläkanttiin. Yleisesti tulee pyrkiä siihen, että kaikki ryhmäläiset saavat kokeilla toimittajan siipiään ja kirjoittaa sellaisesta, mikä heitä itseään kiinnostaa.

Lehden tekeminen: kirjoittaminen ja kuvaaminen

Kun lehtitoimittaja on kerännyt juttuaan varten materiaalin (haastattelun, taustatiedot, muistiinpanot jne.) valmiiksi, tekstiä voi ruveta kirjoittamaan puhtaaksi. Taittaminen on helpompaa, jos lehtijuttujen tekstit tallennetaan pelkkinä tekstitiedostoina (.txt), ei Word-tiedostoina. Kirjoittamisen lomassa on hyvä muistuttaa tekstin säännöllisestä tallentamisesta, sillä tietokoneet jumiutuvat ja joskus jopa sähkötkin katkeavat (erityisesti ukkosella), jolloin tallentamaton materiaali häviää.

Kätevintä on, jos kaikki lehtihuoneessa olevat tietokoneet ovat sisäverkossa, sillä silloin jutut voi tallentaa suoraan yhteiseen kansioon. Sieltä ne on helppo noukkia taittovaiheessa. Muussa tapauksessa lehtijutut voi tallentaa vaikka muistitikulle ja siirtää "kirjoituskoneelta" taittokoneelle.

Jotta kaikkien jutut, kuvat ja muut saadaan lehteen asti, on toimituksessa hyvä olla piikki. Kun toimittaja on kirjoittanut ja tallentanut juttunsa yhteisesti sovittuun kansioon, hän kirjoittaa tiedoston nimen pienelle lapulle ja iskee sen piikkiin. Näin taittovaiheessa tiedetään, paljonko juttuja on tehty, eikä kenenkään teksti jää taittamatta.

Lehden kuvituksen suhteen voidaan joko päättää erikseen, että joku toimii koko päivän ajan kuvatoimittajana, eli valokuvaa ja muokkaa kuvia lehteen, tai sitten jokainen toimittaja ottaa omaan juttuunsa haluamat valokuvat ja saa täten myös harjoitella kuvien muokkaamista kuvankäsittelyohjelmalla.

Koska kameroita yleensä on vain 1-2, kannattaa kuvat ladata tietokoneelle heti ottamisen jälkeen, jotta kameran voi antaa seuraavalle tarvitsevalle, eikä kuvia vahingossa poisteta kameran muistista.

Ehdotus lehden rakenteeksi

Lehden voi koota ja ideoida vaikka seuraavan kaavan mukaisesti:

• Pääkirjoitus
• Paikalliset tapahtumat
• Leiriuutiset
• Horoskoopit
• Sarjakuva
• Kolumnit
• Kysy Ursulalta -palsta (ks. UKK-sivu)
• Arvostelut (levy / kirja / konsertti / laite tms.)
• Esittelyt (oma harrastus / eläin)
• Mielipidekirjoitus (tähän voivat osallistua myös muut kuin sinä päivänä lehtiryhmässä olevat)
• Henkilökuvat ja -haastattelut
• Gallup
• Sadut ja tarinat
• Leirijuorut (hyväntahtoisia asioita/tietoja leiriläisistä. Niiden kirjoittamiseen voivat osallistua myös muut kuin sinä päivänä lehtiryhmässä olevat)

On kuitenkin suotavaa käyttää omaa mielikuvitustaan ja osaamistaan kun lehdelle luodaan pohja (tarkoittaen teknistä ja rakenteellista pohjaa). Lehti koostuu sisällöstä ja sen sommittelusta lehden sivuille, taitosta eli luovuudesta yhdistellä ja sijoitella juttuja, unohtamatta lehteä rikastavaa kuvitusta!

Lehden tekeminen: taittaminen

Sitä mukaan kun jutut valmistuvat, lehteä voi ja kannattaakin ruveta taittamaan. Kätevintä on, jos taitto tehdään kahdella koneella, niin pari ihmistä voi samaan aikaan taittaa lehteä ja se valmistuu nopeammin. Jos käytössä on videotykki, taittokoneen näyttö voidaan heijastaa seinään, jolloin kaikkien on helppo nähdä, miten taitto etenee, ja osallistua keskusteluun taittoratkaisuista.

Pyrkimyksenä on, että jokainen taittaa omat juttunsa ja kuvansa, tietysti kultsien avustuksella. Valmiiksi taitetut sivut tulostetaan kopiointia varten.

Leirillä kannattaa ensimmäisenä päivänä luoda lehtipohja, joka tallennetaan erilliseen kansioon taittokoneella. Näin jokaisen lehtiryhmän ei tarvitse miettiä lehden rungon asetuksia, palstoja jne.

Lehden monistaminen, jakaminen ja arkistointi

Kun lehden sivu on taitettu ja tallennettu lopullisessa muodossaan, se tulostetaan. Kun samalle paperille vierekkäin tulevat sivut eli sivuparit on tulostettu, niitä ruvetaan monistamaan.

Lehteä monistetaan niin paljon, että jokainen leiriläinen saa oman kappaleensa. “Kestotilaajia" ovat myös kaupan henkilökunta ja lähinaapurit, jotka mielellään lukevat leirin lehteä. Jakajat voivat viedä sen heidän postilaatikkoonsa, tai sitten lukijat voivat hakea sen joka aamu esim. infosta. Joitakin ylimääräisiä kappaleita kannattaa myös kopioida infoon vierailijoita varten, sekä YKSI kappale (+orginaalisivut) arkistoitavaksi!

Arkistokappaleet kannattaa säilyttää yhdessä paikassa, ja tietokoneella olevat tiedostot tallentaa esim. omaan kansioonsa, etteivät seuraavan päivän lehtiryhmäläiset vahingossa poista lehden digiversiota.

Kun lehdet on monistettu, jokaiseen lehteen laitetaan "tilaajan" nimi tarralla. Lehtiryhmä jakaa lehdet telttoihin inforyhmän tekemän telttakartan mukaisesti. Aamulla on kiva herätä, kun omassa teltassa on oma lehti!

Lehden taitto, tulostaminen ja kokoaminen venyy usein pitkälle yöhön. Tällöin lehti kannattaa melkein jakaa vasta aamulla, ja lehdenjakajat voidaan valita jo etukäteen. Koska virkuimmat nousevat jo seitsemän maissa, pitää jakajien olla aikaisin liikkeellä.

Kultsin/aikuisen vastuu lehtiryhmässä

Lehden tekeminen

Ensimmäiseksi kultsin tehtäviin kuuluu selventää leiriläisille yhteisessä aamukokouksessa lehden luonne ja miten se tehdään. Sen jälkeen kultsi auttaa tehtävien jakamisessa ja avustaa ryhmänsä työn alkuun.

Vaikka leiriläistenkin pitää huolehtia omista tehtävistään, kultsi on se, joka pitää huolen aikataulun toteutumisesta. Jos leiriläinen ei jotain osaa tehdä, kultsi neuvoo ja opastaa. Loppukädessä olisi hienoa, jos jokainen leiriläinen saisi harjoitella taittamista sekä kuvien ottamista ja muokkaamista oman juttunsa kohdalla, ja kultsi voi siinä toimia ohjaajana.

Tekijänoikeudet

Kultsin tulee kertoa leiriläisille tekijänoikeuksista lehtityöskentelyn aluksi. Kuten Wikissä, myös lehdenteossa tekijänoikeudet ovat tärkeitä muistaa. Syynä on tietysti Internet. Netistä on helppo poimia tekstiä tai kuvia lehden sivuille ajattelematta asiaa sen kummemmin - ja päästä vaikkapa saunomaan etuajassa. Kyseessä on kuitenkin pahimmillaan tekijänoikeusrikos, jolla voi olla rikosoikeudellisia seuraamuksia. Oli tarkoitus mikä tahansa, plagiointi (toisen tekemän teoksen esittäminen omissa nimissä) on aina vähintäänkin moraalisesti arveluttavaa.

Myös “yhteisprojektien” (esim. Wikipedia) netissä olevat materiaalit ovat jonkun tekemiä, ja niitä käytettäessä tulee mainita lähde. Suorien lainauksien ympärillä tulee käyttää lainausmerkkejä. Joitakin materiaaleja saa käyttää yhteishyvää edistävissä yhteyksissä (kuten Tietotuutti, jolla ei tehdä bisnestä), mutta joitakin saa käyttää ainoastaan tekijän luvalla. Asia kannattaa tarkistaa ennen toisten materiaalin käyttämistä. Varminta on ottaa valokuvat, piirtää kuvitukset ja kirjoittaa tekstit itse.

Jos tekijänoikeuksien ja yhteisprojektien yksityiskohdat kiinnostavat, niin esim. Wikipediasta voi hakea asiasta lisää tietoa. Wiki-filosofia tiedon jakamisesta kytkeytyy myös GPL-lisenssin & kumppaneiden ajatukseen tekijänoikeuden uudelleenmäärittelystä - tekijän omistaa edelleenkin oikeuden teokseensa, mutta teoksen käyttö yhteishyvää lisäävissä projekteissa on myös mahdollistettu. Koko avoimen lähdekoodin filosofia perustuu juuri tähän: vaikka lähdekoodia saakin kuka tahansa käyttää uudestaan, sitä ei saa esittää omissa nimissään.

Päivä ruokaryhmässä

Ruokaryhmässä valmistetaan ruokaa koko leirille. Tässä osiossa käydään läpi mitä kaikkea ruokaryhmässä olevat tekevät, miten ruokaryhmäpäivää voi valmistella ja sitä, miksi viestintäleirillä ylipäätään on sellainen ryhmä kuin ruokaryhmä.

Ruokaryhmäpäivä alkaa itse asiassa jo edellisenä iltana ruokalistojen suunnittelulla. Lisäksi varsinkin aamupalavuorossa olevan ruokaryhmän on tärkeä sopia riittävän ajoissa mitä aamiaisella tarjotaan ja kuka hakee ruokatarvikkeet kaupasta. Ruokaryhmä valmistaa päivän aikana kaksi lämmintä ruokaa (lounas ja päivällinen). Jos ruokaryhmiä on kaksi (suosittelemme, varsinkin jos leiri kestää 8 päivää ja leiriläisiä on yli 50), niin toinen vastaa aamiaisesta ja toinen iltapalasta, joka tarjotaan videoiden katselun jälkeen. Kesäleireillä toimiva aikataulu on ollut suurin piirtein:

n. klo 8-10 (riippuu, miten aamunvirkkuja leiriläiset ovat) aamiainen

n. klo 13-14 lounas

n. kl 17-18 päivällinen

n. klo 22:30 iltapala

Mitä ruokaa tehdään?

Periaatteena ruokaryhmässä on yksinkertaisesti seuraava: tee sellaista ruokaa, jota syöt mielelläsi itsekin ja josta tiedät toistenkin pitävän. Eli "tehokkuuden" tai "taloudellisuuden" nimissä ei kannata tehdä tylsää, mautonta tai jopa pahaa ruokaa. Esim. purkkihernekeitto on loppujen lopuksi aika harvan suosikkia... Edullisinta ruokaa on se, mikä syödään eikä heitetä pois.

Ennen kuin ruokaryhmä päättää menun, kannattaa ottaa huomioon muutama seikka. Rajoittavia tekijöitä voivat olla uunien pieni lukumäärä (jolloin esim. lasagnen paistamiseen menee todella paljon aikaa, jos leiriläisiä on paljon) tai jonkin ruoan monimutkaisuus. Myös ruoka-aineallergiat tulee ottaa huomioon. Kaikilta leiriläisiltä kannattaa kysyä allergioista vielä leirin ensimmäisenä päivänä. Ruoka-allergialista säilytetään näkyvällä paikalla keittiö(i)ssä koko leirin ajan.

Ruoka kannattaa suunnitella edellisenä iltana koko ryhmän voimin. Voidaan aloittaa ryhmäläisten omista ideoista ja lopulliseen valintaan voi käyttää luovaa ongelmanratkaisumenetelmää. Lyhyt kuvaus menetelmästä:

• Ensin keksitään aivoriihellä kaikenlaisia ruokaehdotuksia (ne voi esim. kirjoittaa fläppitaululle). Ruokia voi tulla mieleen, kun jokaiselta ryhmäläiseltä kysytään, mitä hän haluaisi syödä. Voidaan myös tarkistaa, mihin löytyisi jo raaka-aineet keittiöstä ja mitä on jo leirin aikana syöty. Ideointia jatketaan, kunnes jokainen on keksinyt 3-4 erilaista ruokaa.

• Sitten ruoat pisteytetään ongelmanratkaisumenetelmän mukaisesti. Voidaan käyttää erilaisia kategorioita ja antaa pisteet niiden mukaan, kuten maku, tekemisen helppous, valmistusaika jne. Tämän jälkeen jokaiselle ryhmäläiselle annetaan esim. 5 pistettä käytettäväksi, ja ne voi antaa joko viidelle eri ruoalle tai sitten kaikki omalle suosikkiruoalle.

• Lopuksi valitaan eniten pisteitä saaneet ja tehdään ruokalista. Sekä lounaalla että päivällisellä on hyvä olla ainakin pari vaihtoehtoista ruokaa. Jos ruokalistalla on useampia vaihtoehtoja niin allergiat on helpompi ottaa huomioon). Lisäksi ruoka-ainemäärät ovat pienempiä, ruoanvalmistusastioita helpompi käsitellä, maustaminen helpompaa sekä ruoanvalmistustehtävät on helpompi jakaa ryhmäläisille monipuolisesti. Toiselta ruokaryhmältä tulee tarkistaa, ettei tehdä samoja ruokia, ja lisäksi voidaan ajatella uunien käyttöä niin, ettei samalla kertaa tehdä esim. sekä lasagnea että makaronilaatikkoa.

Kun ruokalista laaditaan edellisenä päivänä, sen voi viedä lehtitoimitukseen, jolloin leiriläiset voivat jo aamulla lukea lehdestä, mitä makoisia ruokia kumpikin "ravintola" (ruokaryhmä) tarjoaa sinä päivänä. Ravintolat voivat myös mainostaa itseään seinätauluin ja radiomainoksin!

Ruoka-aineiden hankkiminen

Kun ruokalista on laadittu, lasketaan siitä paljonko eri ruoka-aineita tarvitaan. Kannattaa tarkistaa joltain aikuiselta, että mittasuhteet ovat kunnossa, ettei tarvikkeita vahingossa osteta liikaa tai liian vähän. Muista myös tarkistaa, mitä tarvikkeita keittiöstä jo löytyy, ettei ruokaa hankita turhaan. Netistä löydät paljon erilaisia reseptejä, joita voi käyttää sekä määrien arvioimiseen että tietysti ruokien valmistamiseenkin. Jos ruokaryhmiä on kaksi, voi suurinpiirtein arvioida, että puolet leiriläisistä syö toisessa ja puolet toisessa ravintolassa - mutta huomioi myös toisen keittiön menyy! Jos toinen keittiö tekee kaalikeittoa ja toinen hampurilaisia, ei ole vaikea arvata, kumpaa valtaosa syö. Siinä tapauksessa, että leirillä on useampia laktoosi-allergikkoja, kannattaa ruoanlaitossa käytettävät maitotuotteet ostaa hyla-versiona. Ota huomioon, että tavalliselle maidolle herkät pystyvät juomaan luomumaitoa.

Jos lähikaupan kanssa on sovittu, että sinne voi lähettää ruokatilaukset esim. faksilla tai tekstiviestillä, niin listat kannattaa lähettää niin pian kuin tarvikelista on selvillä. Näin kauppias voi pakata tavarat valmiiksi heti aamusta. Leipomon tilaus kannattaa lähettää vasta sitten, kun tietää, paljonko leipää tarvitaan. Yleensä leipuri alkaa tehdä taikinaa vasta klo 3 yöllä.

”Leipuri tulee aamulla töihin kolmen aikaa. Häntä odottaa 150 sämpylän tilaus faxissaan. Leiriläiset olivat lähettäneet leirikylänsä tilauksen leirin telekeskukseen, missä eri telttakylien tilaukset oli koottu yhteen ja koottu yösydännä leipurille. Kuljetus haki tuoreet sämpylät aamupalalle.” (Nurmela & Viherä 1992)

Tuore leipä haetaan leipomosta aamulla. Muut ruoka-aineet voidaan hakea kaupasta heti kun ryhmä on kokoontunut aamiaisen jälkeen. Kaikkien ryhmäläisten ei tarvitse tulla mukaan kauppareissulle, vaan ajokortin omaava kultsi/aikuinen + 2-3 ryhmäläistä riittää. Muut voivat aloittaa siivoamalla aamiaissotkut ja tekemällä esim. seinämainoksia.

Ruoan valmistaminen

Ruoanlaitto, kuten kaikki toiminta, alkaa suunnittelulla. Kun ruoka-aineet on tuotu kaupasta, käydään läpi ruoanlaiton työvaiheet. Pitääkö perunoita kuoria? Milloin kuoriminen pitää aloittaa, jos ruoan on oltava tarjolla klo 14? Työvaiheet on hyvä hahmottaa niiden keston mukaan, etenkin jos ne ovat rinnakkaisia. Esimerkiksi perunoiden ja uuniruokien pitkä kypsytysaika on hyvä huomioida.

Ruoan valmistamiseen kuuluu myös kattaus ja siivous. Aterioiminen on paljon mukavampaa, jos kattaus on viihtyisä, pöydillä on liinat ja ehkä kukkia sekä lattia lakaistu. Kun kaikki ovat syöneet, keittiö tulee vielä siivota ja tiskit hoitaa. Tällöin seuraavan aterian valmistamisen aloittaminen on mukavampaa.

Ruokailijat tiskaavat omat astiansa, jotka he ovat tuoneet mukanaan kangaspussissa. Tiskipenkki ulkona on kätevä, sisällä syntyy helposti tungosta ja ylimääräistä sotkua. Ruokaryhmäläiset tiskaavat ruoanvalmistuksessa ja tarjoilussa käytetyt astiat.

Ruokaryhmän tärkeys leirillä

Vaikka saattaakin tuntua, että ruoan tekeminen viestintäleirilllä on hieman hassua, niin itse asiassa ruokaryhmä on todella tärkeä osa leiriä. Viestintäleirin voi kokonaisuudessaan nähdä eräänlaisena tulevaisuusstudiona, kokeiluna viestintä- ja vuorovaikutusyhteiskunnasta. Kuitenkaan mikään yhteisö ei voi toimia ilman ruokahuoltoa - ei perhe eivätkä suuremmatkaan yhdessä toimivat ihmisryhmät. Toki voisi ajatella, että viestintäleirillä keskityttäisiin vain viestimiseen teknisten laitteiden avulla. Kuitenkin lähes koko viestintäleirien historian ajan leireillä on muiden ryhmien lisäksi ollut ruokaryhmä, eli ulkopuolisen keittäjän sijasta leiriläiset, kultsit ja aikuiset ovat itse valmistaneet ateriat. Ruokaryhmä on ollut leireillä sen toisesta kesästä 1988 lähtien, sillä jo alkuaikoina huomattiin ruokaryhmän tärkeys:

"Ruoanvalmistus on hyvä tapa osoittaa, että televerkot ja viestintä eivät ole itseisarvo, vaan oleellinen osa jokapäiväistä elämää. Ruoanvalmistuksen kautta näkymätön työ tulee näkyväksi, huolenpito toisista tärkeäksi. Hienoilla televerkoilla ja palveluilla ei ole merkitystä, ellei elämän perusasia, ruokahuolto toimi." (Liisa Kirves, sähköpostiviestissä 1990)

Viestintäleiriä järjestävien kannalta mielenkiintoista on myös huomata, että itse tehty maukas, välillä jopa gourmet-tasoinen ruoka tulee loppujen lopuksi edullisemmaksi kuin kokin tai keittäjän palkkaaminen tekemään suurkeittiöruokaa koko leirille. Lisäksi ruoan valmistaminen on hauskaa, kun se tehdään yhdessä. Eri-ikäiset leiriläiset oppivat toisiltaan erilaisia keittiössä tarvittavia taitoja ja saavat tekemisen ohessa onnistumisen kokemuksia, kun ryhmän valmistama päivällinen saa viisi tähteä seuraavan päivän lehden ruoka-arvostelupalstalla... Kahden keittiön välille voi syntyä jopa kilpailua siitä, kumpi tekee maukkaampaa ruokaa!

Ruoka antaa aihetta monenlaiseen viestintään materiaalien hankinnasta menun päättämiseen ja lopputuloksen arviointiin. Ruoan valmistaminen tuo leirille tuotantotoimintaa, jonka prosessien toteutuksessa opitaan arjen logistiikkaa: "vie mennessäs, tuo tullessas". Esimerkkinä arjen logistiikan sujuvoittamisesta on, että kauppareissulle otetaan mukaan kännykkä, jolloin keittiöstä voidaan soittaa kaupassa kävijöille, jos jokin aines unohtuu listasta.

Vastapainoksi muulle toiminnalle viestintäleirillä ruokaryhmä on erittäin konkreettinen ja käden jäljen näkee nopeasti. Lisäksi esimerkiksi uuni ei kaadu (vrt. tietokoneet). Jauheliha ei häviä bittiavaruuteen, vaikka sekoittaisitkin sitä väärällä lastalla jne.

Kultsin / aikuisen vastuu ruokaryhmässä

Ruokaryhmä on kenties yksi aliarvostetuimmista ja samalla mielenkiintoisimmista ryhmistä viestintäleirillä. Ruoanlaiton jalo taito kuuluu elämän perustaitoihin ja leirillä kunnon ruoka saa leiriläiset jaksamaan. Ruokaryhmäpäivänä kultsin vastuulla on, että jokaisella ryhmäläisellä on ikäänsä ajatellen sopivaa ja hauskaa tekemistä keittiössä. Salaatin ainesten pilkkominen, salaattikastikkeen sekoittaminen, lihapullien pyörittäminen - tekemistä riittää!

Keittiötilat eivät aina ole kovinkaan isot, ainakaan jos ryhmässä on lähemmäs 10 henkeä, mutta kesäisellä säällä perunoita voi kuoria ulkona, jakkaroilla istuen. Ns. "paellapannulla", eli kaasulla toimivalla isolla, jalallisella paistinpannulla esim. jauhelihan ja kasvikset paistaa kätevästi kerralla. Paellapannu tulee turvallisuussyistä asettaa ulos, katoksen alle.

Kun suunnittelet ruokaa:

• kaikkien mielipiteet tulee ottaa huomioon
• kaikille pitää olla ruokaa (kasvissyöjät, allergikot, ym.)
• arvioi määrät mahdollisimman tarkasti
• mieti valmistustapoja
• varmista, mitä toinen ruokaryhmä tekee
• ostoslista*> varmista mitä on jo, ja mitä toinen ruokaryhmä tarvitsee
• kun lähdet kauppaan, tee yhteistyötä muiden ryhmien kanssa (toinen keittiö ja kioski)
• varaa ruoan tekemiseen tarpeeksi aikaa
• valmistakaa useampi ruokalaji, jos vain mahdollista

Kun teet ruokaa:

• muista hygienia (ks. lista alla)
• valmista ruoka mieluiten useissa astioissa
• suunnittele työnjako
• varmista, että kukin saa haluamansa työn
• onnistumisen kokemus eli tsemppaa leiriläisiä, kun he saavat jonkun tehtävän hoidettua
• tiedota infolle kun ruoka on valmista
• astiat, jossa ruoka on valmistettu, pitää tiskata heti
• varmista ettei ruokaryhmä mene syömään etuajassa - paras olisi, jos muut saisivat syödä ensin, kun ruokaryhmä auttaa tarjoilemisessa. Kun kaikki muut ovat syöneet, ruokaryhmä voi istua pöytään. Tilannearvio on kuitenkin tärkeintä: nälkäiset tarjoilijatkin ovat myös hankalia.
• lajittele roskat oikeisiin roskiksiin: sekajäte, energiajäte, biojäte, metallit
• varmista, että liha, varsinkin kana, on kypsää tarjottavaksi.

Tarjoiltaessa:

• juomat, ruoat, leipä ja levitteet, salaatti
• laita esille myös käsidesinfiointiainetta
• ruoilla pitää olla laput, joista selviää, mitä niissä on = ohjeistukset allergisille varsinkin tärkeitä
• muista ottimet joka ruoalle
• tiskivedet pitää laittaa esille (ulos) samalla kun ruoka tarjoillaan: vati kuumalla vedellä ja tiskiaineella + vati haaleammalla vedellä huuhtelua varten
• delegoi ja ratkaise tilanne luovasti, mikäli jokin sattuu loppumaan

Ruoan jälkeen:

• ruoat pois pöydiltä, yli jäänyt ruoka astioihin ja kylmään
• tiskaaminen, myös tarjoiluastiat
• pöydät pitää pyyhkiä
• keittiö pitää siivota
• lattiat pitää lakaista

Hygienia ruoan valmistuksen yhteydessä (varsinkin tärkeää kesähelteillä!)

• hygienia on puhtautta
• huolehdi myös oman ryhmäläistesi hygieniasta, esim. kehota pienimpiä pesemään käsiään sekä menemään suihkuun tai saunaan, kaikkein pienimpien kanssa saattaa olla paras, että kultsi tai aikuinen menee mukaan
• oikeanlaiset säilytykset kaikille ruoille
• käytä käsidesiä ja muista pestä kätesi usein
• kaupassa asioidessasi muista varmistaa tuotteiden laatu
• käytä loppuun vanhempi elintarvike (esim. maitotölkki) ennen kuin avaat uuden paketin
• älä koskaan laita ruoka-ainepurkkeja tms. lattialle, aina hyllyille
• jos mahdollista, käytä esiliinaa
• pidä huoli, ettei keittiössä parveile ulkopuolisia
• korut ja kellot on hyvä ottaa pois ennen ruoanlaittoa
• haavat on peitettävä
• jokaisen työvaiheen jälkeen kannattaa tiskata - näin ei loppusiivous vie niin paljon aikaa
• rätit pitää vaihtaa joka päivä tai kun ne ovat likaisia
• Leikkaa liha ja kasvikset eri alustalla ja pidä ne muutenkin erillään.
• kun ruoka tarjoillaan, sen pitää olla hyvin kypsytetty ja yli 60 asteista
• eri ottimet jokaiselle ruoalle

(Kiitos kultsin tehtävien pohtimisesta Artille, Lauralle ja Aarolle!)

Päivä infossa

Mitä infossa tehdään? Tällä sivulla käydään läpi infon tehtävät sekä kerrotaan leirillä käytettävistä lecuista, pinsseistä, näkymättömistä töistä jne. Infon tehtävät jaetaan perinteisesti kahtia:

1) infossa päivystäminen: vastataan puheluihin, pidetään leirilokia (eli merkitään ylös, kuka lähtee leiriltä tai saapuu leirille), opetellaan uutta teknologiaa, seurataan peli- ja nettikoneiden käyttöä. Inforyhmäläiset hoitavat yhteydet leirin sisällä sekä myös ulkomaailmaan (lehdistöön, "etäleiriläisiin", leiriläisten vanhempiin jne.) ja ovat lisäksi vastuussa leirin "lecupankista" sekä pistekoneesta, johon leiriläiset merkitsevät keräämänsä pisteet.

2) kioski: Kioskissa myydään makeisten ja limujen lisäksi esim. inforyhmän leipomia leivonnaisia (pullaa, piirakkaa, vohveleita) ja kahvia, pirtelöä jne. "Oikealla" rahalla, eli euroilla saa vain kaupasta hankittuja tuotteita, ja itse tehtyjä herkkuja voi vain ostaa leirin omalla valuutalla, lecuilla. Inforyhmäläisten tehtäviä ovat siis kioskituotteiden hankkiminen (kauppareissu ruokaryhmän kanssa), leipominen, kahvin keittäminen, tuotteiden hinnoittelu, myynti sekä kioskin tunnelman luominen: sisustaminen ja mainonta, sekä tietysti tiskaaminen jne.

Lecupankki toimii yhteistyössä kioskin kanssa. Se jakaa kansalaispalkan (yleensä 1 lecu per leiripäivä, eli tavallisilla kesäleireillä 8 lecua), jolla kioskiherkkujen ostamisen lisäksi voi esim. käyttää tietokoneita pelaamiseen tai muita lecutoimintoja. Jonakin vuosina viemäriverkko on pienessä kyläkoulussa ollut rasitettuna, jolloin sisäsuihkun ja sisävessan käytöstä on veloitettu lecuja - ulkovessaa ja saunaa on saanut käyttää vapaasti.

Inforyhmän erityistehtävät tiettyinä päivinä

1. leiripäivä: leiriläiskartta ja puhelinluettelo

Ensimmäisenä päivänä inforyhmässä toimivat tekevät leirikartan, eli piirtävät koko leirialueen rakennuksineen ja telttoineen. Karttaan merkitään mm. teltat numeroituina, ja sen mukaan tehdään leirin puhelinluettelo. Sekä kartta että puhelinluettelon tiedot viedään lehtiryhmään, jotta ne voidaan julkaista ensimmäisessä leirin lehdessä.

n. 6-7 leiripäivä: leiriläiskronikka

Leireillä on jo pitkään koottu pelkästään positiivisia asioita sisältävä leiriläiskronikka. Kronikalle varataan oma tietokone infohuoneesta. Infossa voi sitten kirjoitella ihanuuksia ja mukavuuksia leiriläisistä heidän nimiensä ja kuviensa alle. Leiriläiskronikkaa kirjoitetaan kaikista leiriläisistä, ja sen idea perustuu siihen, että se jaetaan viimeisen Tietotuutin liitteenä jokaiselle leiriläiselle muistoksi hauskasta leiristä. Esimerkkinä kesän 2006 leiriläiskronikasta: "Paras lapsenvahti. Reipas runebergintorttujen leipoja. Olet niin pirtsakka että!".

Näkymättömät työt, pisteet, lecut ja pinssit

Tiesitkö, että viestintäleirillä on oma raha, lecu (leiri-ecu)? Leiriraha syntyi yhteisenä innovaationa 15 vuotta sitten (Viherä 1999), ja kun se havaittiin toimivaksi, se jäi leirille. Ideoinnissa viestintäleirillä kesällä -92 pohdittiin “näkymättömien töiden” ongelmaa. Näkymättömät työt ovat sellaisia, jotka eivät näy, jos ne tehdään, mutta jos ne jättää tekemättä kaikki huomaavat sen. Esim. lakaiseminen, tyhjien pullojen vieminen keräykseen tai vessapaperin loppuminen. Kun ulkopuolista siivoushenkilökuntaa ei ollut leirillä, huomattiin pian, että nämä työt jäävät helposti tekemättä, kun niistä ei välttämättä muisteta kiittää tai voida palkita millään tavalla. Päätettiin kokeilla töiden pisteytystä vaikeuden ym. perusteella (esimerkki töiden pisteytyksestä listassa alla), ja luotiin tietokanta, johon jokainen leiriläinen voi päivittäin lisätä keräämänsä pisteet. Tietyn määrän pisteitä keränneelle annettiin sitten iltaelokuvan yhteydessä pinssi palkinnoksi tehdystä työstä. Kokeilu osittautui toimivaksi ja palkitsevaksi - jokainen pääsi puhtaaseen vessaan ja roskat pääsivät kierrätykseen.

Pinssit tuntuivat kuitenkin pieneltä kiitokselta tärkeiden töiden tekemisestä, joten päätettiin kokeilla paikallisrahan käyttämistä. Syntyi lecu, eli leiri-ecu (tämä oli tietysti ennen euroaikaa...) ja päätettiin, että 10 kerättyä pistettä vastaa yhtä lecua, jonka voi nostaa leirin pankista. Lisää lecun historiasta sivulla Leirirahakokeilu.

Mitä lecuilla sitten saa? Lecuilla pyöritetään leirikahvilaa kioskin yhteydessä. Kahvilasta saa ostaa kahvia, teetä, erilaisia inforyhmäläisten leipomia leivonnaisia sekä vohveleita lecuilla. Mutta on lecuilla muutakin käyttöä: Suurilla leireillä ilmenee välillä ongelmia, koska tilat on mitoitettu pienen ryhmän osa-aikaiseen käyttöön (eli 20 henkeä 8 tuntia päivässä, ei 100 henkeä 24 tuntia päivässä), ja esimerkiksi jätekaivot voivat tulvia, kun suihkuja ja wc:itä käytetään enemmän kuin tavallisesti. Erään likakaivoepisodin jälkeen huomattiin, että näkymättömien töiden idealla ja pisteillä saatavilla lecuilla voidaan sisävessojen ja suihkujen käyttöä rajoittaa, kun niiden käyttäminen esim. maksaa 1 lecun. (Tietysti tällöin on oltava vaihtoehtoisesti ulkovessat ja saunarakennus erikseen, että lecutonkin pääsee wc:hen ja peseytymään...)

Esimerkkinä aikaisemmilta viestintäleireiltä:

Pistelista (montako pistettä kustakin työstä saa)

   * 20 pistettä Työpisteen loppusiivous
   * 20 -"- Lattian lakaiseminen
   * 15 -"- Ongelman huomaaminen ja korjaaminen
   * 10 -"- Roskakorin tyhjennys
   * 10 -"- Pyyteettömän avun tarjoaminen
   * 10 -"- Toisten ryhmien/toisen ryhmän auttaminen
   * 5 -"- Radio-ohjelman tietovisa, 5 p./oikea vastaus 
   * 5 -"- Tyhjän pullon palauttaminen infoon, 5 p./pullo 

Pinssien pisterajat Jokainen pinssi on erilainen, sitä erikoisempi pinssi mitä korkeammat pisteet.

   * 1. pinssi 50 pistettä 
   * 2. pinssi 100 pistettä 
   * 3. pinssi 200 pistettä 
   * 4. pinssi 300 pistettä 
   * 5. pinssi 450 pistettä 
   * 6. pinssi 600 pistettä 
   * 7. pinssi 800 pistettä 
   * 8. pinssi 1000 pistettä 
   * 9. pinssi 1500 pistettä 
   * 10. pinssi 2000 pistettä  

Pinssit on saatu lahjoituksina eri puolilta, mm. yrityksiltä, ja jotkut ovat jopa keräilytavaraa! Pinssien sijaan palkintoina voi tietysti jakaa jotain muuta. Tärkeintä on maine ja kunnia, ja pisteiden kuulutustilaisuudessa saadut aplodit!

Kultsien vastuu inforyhmässä

Kultsin tehtävänä on innostaa leiriläisiä infopäivän tekemisiin, sillä inforyhmä on aika hankala hahmottaa kokonaisuutena. Samoin kuin muissa toimintapisteissä, myös infopäivä kannattaa aloittaa yhteispalaverilla, jossa kerrotaan, mitä infossa tehdään. Kioski- ja loki- jne. vuoroista on hyvä tehdä vuorolista, jotta jokainen tietää, milloin hänen tulee hoitaa mitäkin asiaa.

Infossa kultsi tietysti vastaa siitä, että päivän hommat tulee tehtyä, leirilokia ylläpidetään, jotta tiedetään missä kukin leiriläinen on. Kultsi vie kioskin kassan päivän päätteeksi leirin raha-asioita hoitavalle henkilölle.

Inforyhmässä päteen kioskin toiminnan kannalta pitkälti ruokaryhmän ohjeistukset: kioskissa on kiva tarjota jotain itseleivottua tai -tehtyä hyvää: pullaa, pirtelöä, mokkaruutuja... Leipomiseen tarvittavat tarvikkeet ja myyntitavara voi käydä ostamassa yhdessä päivän ruokaryhmän kanssa – lapsista on ikimuistoista ostaa kerralla niin paljon karkkia!

Kaaospäivä

Kaaospäivä pidetään yleensä leirin toiseksi viimeisenä eli 7. päivänä, kun kaikki leiriläiset ovat toimineet yhden päivän jokaisessa toimintapisteessä. Kaaospäivänä ryhmät eivät enää kierrä, vaan jokainen saa olla juuri siinä toimintapisteessä, missä haluaa - eli kirjoittaa lehteen, tehdä videoita tai laittaa ruokaa, tai vaikka tehdä kaikkea, jos ehtii!

Kaaospäivä kuulostaa aika kaoottiselta, mutta leirillä sinä päivänä vieraileva ei yleensä edes huomaa, että leiri toimii toisin kuin muina päivinä. Vaikka etukäteen ajattelisi, että Kaaospäivässä on se riski, että kaikki haluavat olla esim. videoryhmässä eikä kukaan ruokaryhmässä, niin aina kaaoksesta on syntynyt jonkinlainen järjestys - ruokaa on saatu, lehti on tullut, radio-ohjelmat ovat pyörineet eetterissä sekä infon kioskissa on myyty tuoreita pullia.

Ensimmäisillä viestintäleireillä ryhmiä olivat vain video, lehti, radio, ruoka ja info. Pikkuhiljaa leirit kuitenkin kasvoivat osallistujamäärältään niin suuriksi, että päätettiin kokeilla kahta samanaikaista ruokaryhmää. Samalla pohdittiin, voisiko kokeilla sellaista ideaa, että jokainen saisi päivän ajan toimia juuri siinä ryhmässä, missä haluaa. Kun kaaospäivää ensimmäistä kertaa kokeiltiin, leiriläisten piti valita sen päivän ryhmänsä kirjoittamalla oma nimi sen osallistujalistaan, ja jos ryhmä oli ehtinyt täyttyä, niin piti valita joku toinen. Tällöin ryhmässä piti myös toimia koko kaaospäivän ajan. Nykyään leirillä uskalletaan jo ponkaista kaaospäivä käyntiin ilman tämänlaista byrokratiaa, eli jokainen vaan menee sen ryhmän aamukokoukseen, missä haluaa olla, ja kun on tehnyt jonkun homman valmiiksi, voi siirtyä toiseen toimintapisteeseen kesken päivän.

Kaaospäivän viehätys on juuri siinä, että koko leiri ikäänkuin heittäytyy ilmaan siipiensä varaan ilman, että leiriläisiä ohjataan tiettyihin ryhmiin tai toimintoihin. Kun leiriläiset, kultsit ja aikuiset toisaalta saavat aivan vapaasti valita tekemisensä mutta SILTI kantavat vastuun kaikkien leiriyhteisön rattaiden pyörimisestä, tunne on hieno.

Leirin järjestäminen

Viestintäleirin järjestäminen on mittava projekti. Tässä osiossa käydään läpi, mitä kaikkea tulee ottaa huomioon käytännössä leiriä järjestettäessä:

1) Leirin alkusuunnitteluvaiheessa pohditaan MIKSI, KENELLE, MISSÄ ja MILLOIN halutaan järjestää viestintäleiri.

2) Etukäteisvalmistelut sisältävät hankintojen miettimistä, kustannusten arviointia, tarvittavien lupien hoitamista sekä tarvittaessa leiri-ilmoittautumisen järjestämistä.

3) Leirin rakentaminen ja aloitus: jotta leiri voisi lähteä käyntiin mahdollisimman saumattomasti, kannattaa järjestelyporukan tulla paikalle etukäteen ja "rakentaa" leiri. Tässä osiossa käsitellään lisäksi leirin aloittamiseen liittyviä asioita sekä leiriin osallistuvien erilaiset "roolit"

4) Leirin lopetus ja purkaminen on yhtä tärkeä osa leiriä kuin aloittaminen. Paikkojen siistiminen ja tavaroiden palauttaminen kannattaa hoitaa kunnolla. Näin jää kaikille osapuolille hyvä mieli ja seuraavalla kerralla leirin järjestäminen on helpompaa.

Leirin suunnittelun aloittaminen

Leiri kannattaa suunnitella huolella. Leirin hengen mukaisesti vastuuta jaetaan jo järjestelyvaiheessa. Vastuualueita jakamalla (esim. toimipisteiden mukaan tai esimerkiksi toiminnallisesti: leiristä tiedottaminen, tekniikka, kuljetukset, vakuutukset, yhteydet leiripaikkaan jne.) ei koko taakka jää yhden ihmisen harteille. Tehtävälistaa voidaan pitää netissä niin, että jokainen voi vilkaista, mitä pitäisi tehdä ja sitten kuitata tehdyksi. Näin ei ole epäselvyyttä siitä, mitä on vielä tekemättä. (Tarkistuslista tulee tähän linkkinä ladattavaksi!) Listan tavoitteena on olla muistilista tavaroista, tehtävistä ja yhteydenotoista, jotka täytyy hoitaa ennen leiriä. Tiedostoa pitää muistaa päivittää joka kerta, kun jonkun homman on hoitanut, etenkin kun tekijöitä on monta.

On kuitenkin tärkeää, että leirillä on yksi henkilö, johon voi ottaa yhteyttä - suunnitteluvaiheessa ja leirin aikana. Tämän "tiedotusvastaavan" yhteystiedot on oltava muiden järjestäjien, markkinointia hoitavien tahojen, leiriläisten ja myös heidän vanhempiensa tiedossa. Jos yhtä henkilöä ei ole nimetty, niin kyselyjä tulee eri puolilta eri ihmisille ja tiedotuksen koordinoiminen voi olla hankalaa.

Rahallinen vastuu kannattaa nimetä yhdelle henkilölle. Talousvastaavalle kuuluu rahan kulun seuraaminen, niin järjestelyvaiheessa kuin myös leirin aikana. Esim. inforyhmän kioskissa käsitellään "oikeata" rahaa, josta tulee pitää kirjaa. Inforyhmän kultsi tietysti vastaa oman ryhmän kassan hoitamisesta, mutta leirin talousvastaavan tulee kuitenkin joka ilta käydä käteiskassa läpi varmuuden vuoksi, ja säilyttää suuremmat rahat.

Miksi ja kenelle järjestäisin viestintäleirin?

Mieti itse tai porukassa, miksi viestintäleiri halutaan järjestää. Yleensä tiedetään jo aika selkeästi etukäteen, ketkä leirille osallistu(isi)vat (esim. koululuokka tai muu toisensa tunteva ryhmä), jolloin voi miettiä, mitä nämä henkilöt haluavat oppia ja kokea. Jos kaikki vain haluavat oppia jonkin tietyn tietoteknisen laitteen tai ohjelman käyttämistä, on täsmäkurssi tai työpaja ehkä sopivampi. Jos olette perehtyneet viestintäleirin toimintamalleihin (ks. Toimintaperiaatteita) ja innostuneet ideasta, hienoa! Tästä oppaasta saatte paljon ohjeita siihen, miten Viestintäkasvatuksen seuran mallin mukaan voi järjestää viestintäleirin.

Kun on päätetty, että leiri järjestetään (ainakin suunnilleen) Viestintäkasvatuksen seuran mallin mukaan, kannattaa ruveta miettimään osallistujaporukkaa. Ovatko osallistujat koululaisia, nuoria vai ehkä eri-ikäisiä? Varsinkin jos leirille halutaan saada ihmisiä, jotka eivät muodosta ryhmää valmiiksi, niin yhteydenottotapa ja -ajankohta sekä leirin "markkinointi" on mietittävä tarkoin.

Kun osallistujaryhmä on hahmoteltu, voidaan siirtyä leirin muotoon. Halutaanko järjestää leiri "pidemmän kaavan mukaan", eli kaikilla eri toimipisteillä, joissa ollaan päivä per toimipiste, vai esim. lyhyempi leiri, jossa ollaan pisteissä vain puoli päivää ennen vaihtoa? Viestintäkasvatuksen seura on järjestänyt monta erilaista leiriä (ks. Intro-sivu löytääksesi vinkkejä erilaisista ryhmistä ja heidän kanssaan toimimisesta. Viestintäkasvatuksen seuran järjestämiä leirejä on koottu myös sivulle Lista_leiripaikoista.).

Leirin ajankohta: koska on järjestäjille ja osallistujille kätevintä osallistua leirille?

Kun järjestää leiriä, on hyvä miettiä, milloin leiriläisten ja järjestäjien on kätevintä osallistua siihen. Esimerkiksi loppukesästä järjestetty leiri on sikäli hankalampaa, että etukäteisjärjestelyjä tehdään omien tai yhteyshenkilöiden lomien aikana.

Kesäleireillä on huomattu, että on parempi pitää leiri heti kesäloman alussa. Kesäkuussa järjestettävän leirin yhteydessä telttamajoitus on mukava vaihtoehto, vaikka yöt ovatkin hitusen kylmempiä kuin esimerkiksi elokuussa, mutta yöt eivät yleensä ole niin kosteita ja sääskien määrä on vähäisempi - lisäksi yöt ovat valoisia.

Jos leiri järjestetään koulun, kerhon tms. yhteydessä, kannattaa pyhät ja erilaiset lomat ottaa huomioon jo suunnitteluvaiheessa. Viikonloppuleiri voi toisaalta olla helpompi järjestää kun on muutama ylimääräinen vapaa päivä, esim. pääsiäisenä.

Miten löytää leiripaikka ja mitä pitää ottaa huomioon

Helpointa on, kun tuntee ja tietää leiripaikan valmiiksi, esim. oma koulu tai nuorisoasiainkeskus. Lähellä asuvat leiriläiset eivät tällöin tarvitse yöpaikkaa, mutta kotona nukkuminen ja usean tai kaikkien osallistujien poistuminen leiriltä yön ajaksi vähentävät kuitenkin yhteenkuuluvuuden tunnetta. Jos mahdollista, yöpyminen kannattaa järjestää niin, että kaikki leiriläiset jäävät leiritiloihin nukkumaan. Jos kyseessä on lyhyt leiri, majoitus voidaan järjestää vaikka makuupussi+makuualusta -järjestelyin liikuntasalin lattialla, mutta pidemmällä leirillä on telttamajoitus varmaan mukavampi.

Jos leiri järjestetään muualla kuin kotipaikkakunnalla, voidaan leiripaikasta kysyä suoraan esim. kyseisen paikkakunnan koulun rehtorilta, tai muulta paikan vastaavalta. Kannattaa aktivoida omia tai esim. vanhempien verkostoja ja kysyä tutuilta, tietävätkö he jonkin paikan (koulun, leirikeskuksen tms.) jossa leirin voisi järjestää. Etsintävaiheessa kannattaa miettiä, montako huonetta leiripisteitä varten tarvitaan, ja halutaanko 1 vai 2 (suositellaan!) keittiötä jne. Myös atk-luokka on kätevä, jos tietokoneita ja nettiyhteyttä voi käyttää leirillä. On helpompi etsiä sopivaa paikkaa, kun voi heti sanoa minkälaisista tiloista on kiinnostunut.

Toimintapisteiden sijoittaminen

Kun sopivalta tuntuva paikka on löytynyt, siihen kannattaa tutustua etukäteen käymällä paikan päällä. On hyvä varmistaa, että eri toimintapisteet voi sijoittaa tiloissa niin, että ne toimivat hyvin leirin toimintaa ja yhtenäisyyttä ajatellen. Esim. inforyhmä ei toimi tehokkaasti jos se on muista ryhmistä erillään. Infopiste tulee sijoittaa niin, että leirille tultaessa se on ensimmäisenä ja lähdettäessä viimeisenä, jotta tiedot leiriläisten tulemisista ja menemisistä voidaan helposti pitää ajan tasalla. Jos infopiste on kaukana muista, se ei toimi leirin INFOna ja tiedon kauttakulkupisteenä. Kannattaa myös suunnitella etukäteen kuinka tietokoneet järjestellään ja mahdollinen sisäverkko rakennetaan. Jos leiripaikaksi valitaan koulu, näissä asioissa koulun atk-vastaava voi toimia korvaamattomana apuna.

Kauppa- ja muut palvelut

Lähistöllä olevat kauppapalvelut kannattaa tarkistaa etukäteen. Kätevintä on, jos paikallisen kauppiaan kanssa saadaan aikaiseksi toimiva yhteistyö. Silloin voidaan sopia leiritilin avaamisesta, jolloin jokaisen ryhmän ei tarvitse käsitellä rahaa, vaan ruoka ostetaan tilille ja koko lasku maksetaan leirin loppuessa. Voidaan myös sopia kauppa- ja leipomotilausten tekemisestä etukäteen faksilla tai tekstiviestillä (näin saa varmistettua esim. aamusämpylät leipomon kanssa) sekä tilattujen tavaroiden keräämisestä valmiiksi laatikoihin, jotta ruokaryhmän tarvitsee vain noutaa tilaus kassalta tai taka-ovelta. Jos asian esittää oikein, ymmärtää myös kauppias, että nämä ratkaisut helpottavat sekä leiriläisten että kaupan toimintaa.

Leiripaikan sijainti: kaupungin keskusta vai pikkukylä?

Leiripaikan sijaintiin kannattaa myös kiinnittää huomiota. Jos leiri pidetään kaupungin keskellä, juttujen metsästäjille löytyy paljon virikkeitä, matka kauppaan on lyhyempi ja valikoimat ovat suurempia, mutta leirin koossa pitäminen voi olla ongelma.

Pienellä paikkakunnalla kauppaan pitää etukäteen ilmoittaa, että leirillä tullaan tarvitsemaan paljon ruokatarvikkeita, jotta siellä osataan varautua, ja siellä myös valikoimat ovat suppeampia ja kauppamatka yleensä pidempi. Pienellä paikkakunnalla ihmiset saattavat olla kiinnostuneempia leiristä ja heille kannattaakin kertoa leiri-infoa etukäteen. Paikallisuutisaiheita saattaa olla vähemmän kuin suurella paikkakunnalla.

Pesutilat, sauna ja uintimahdollisuudet

Tarkista etukäteen leiripaikan suihkutilat ja mahdollisuus saunaan (onko se ilmainen vai maksullinen ja miten se tilataan?), mahdolliset käyttörajoitukset, uintimahdollisuudet. Sovi viimeistään leirillä saunajärjestelyille ja uimiselle aikuiset (yli 18-vuotiaat) vastuuhenkilöt ja kerro selkeästi kaikille leirillä oleville esim. leirin aloituskokouksessa, että alle lukioikäiset lapset/nuoret saavat ainoastaan mennä uimaan aikuisen seurassa. Tärkeää on myös painottaa sitä, että valvojan roolissa uimareiden mukaan menevä aikuinen ei sillä reissulla voi uida, koska vedestä käsin on vaikea valvoa muita.

Kun leiripaikka on valittu, voidaan ruveta valmistelemaan leiriä käytännössä. Ensin kannattaa käydä läpi mitä kaikkea leiripaikalla jo on (esim. tietokoneet ja muut tarvikkeet), ja sitten voidaankin ruveta listaamaan mitä pitää hankkia (lainata, vuokrata tai ostaa).

Hankinnat

Leirin voi järjestää niin pienellä kuin suurellakin summalla rahaa, sillä toteutustapoja on monia. Tärkeää on kuitenkin muistaa, että leiri järjestetään leiriläisille. Tarvittavat laitteet jne. riippuvat siitä, mitä leiriltä haluaa. Esimerkiksi lehteä voi tehdä "leikkaa-liimaa" -menetelmällä tai hienolla taitto-ohjelmalla. Videoita voi kuvata pienellä, lainatulla videokameralla tai usealla ammattilaiskameralla. Sisältö on kuitenkin tärkeintä.

Seuraavassa luetellaan hyväksi ja tarpeelliseksi havaittuja välineitä viestintäkasvatuksen seuran kesäleireiltä.

Toimistotarvikkeet

Toimintapisteisiin fläppitauluja tai liitutaulut; 
saksia; 
nitojia (yksi iso lehteen ja pieniä lehteen sekä infoon) + niittejä sekä rei'ittäjä; 
tusseja, kyniä; 
kalvoja (piirto- ja tulostin-) ja kalvokyniä; 
A4 ja/tai A3-paperia lehteä varten + säläpaperia, muistivihkoja ja -lappuja;
post-it -lappuja sekä tarralappuja (mm. lehden osoitetietoja varten; nimilappuja (leiriläiset ja muut);
teippiä (tavallista, maalarin-, ilmastointi-) ja liimaa;
nipsuja, klemmareita;
kuminauhoja;
paristoja

Kaikkia tarvikkeita voi säilyttää infossa ja tarpeen tullen luovuttaa toisten ryhmien tarpeisiin.

Tietokoneet ja niihin tarvittavat ohjelmat

Yleisesti pitää selvittää minkälaisia koneita paikalla jo on ja mitä koneita tai ohjelmia lisäksi tulee hankkia. Tarkista erityisesti palomuurit, virusturva ja konekohtaiset ohjelmien asennusoikeudet sekä käyttäjätunnukset leiripaikan yhteyshenkilöltä varsinkin, jos kyseessä on koulu.

Infoon tarvitaan ainakin "pistekone" (pisteiden merkitsemistä varten näkymättömistä töistä) ja tietokone infon "lokikirjaa" varten.

Radioon tarvitaan tietokone musiikin soittamista varten (musiikkitiedostot voi tallentaa tälle koneelle leirin ajaksi), ja jos sillä pääsee nettiin, voi hakea myös uutisia jne. ohjelmia varten.

Videoon tietokone editointia varten.

Lehteen miel. kaksi taittokonetta + kirjoituskoneet (joilla kirjoitetaan vain tekstit, ei siis tarvitse olla mitenkään hienoja) + kuvankäsittelykone(et).

Keittiöön/Keittiöihin tietokone, jos niitä riittää - sillä voidaan hakea netistä reseptejä ja tehdä vaikka sähköpostitse tilauksia kauppaan.

Muu laitteisto

Radiolaitteet (riippuen siitä, onko sisäradio vai radiolähetys) ja mikseri; 
cd-soitin;
mikrofonit;
kuulokkeet;
ulkokaiuttimet (pihalle, jotta radio kuuluu sielläkin);

Videokamera(t) ja editointiohjelma;

Kopiokoneet (muista paperi ja muste!);
tulostimet (mustavalko, mieti tarvitaanko myös väritulostin) + musteet;
muistitikut;
projektori(t) (videon katselua varten ja mahdollisesti myös infoon);
matkapuhelimet + laturit + sim-kortit (tarvitaanko lankapuhelimia?), joista yksi radion käyttöön  niin, että kuuntelijat voivat aina soittaa samaan numeroon;
digitaalisia nauhureita (esim. lehtiryhmän käyttöön, radioon);
(jatko)johtoja;
faksi (ei nykyään enää välttämätön, sillä skannerilla voi skannata ja laittaa sitten vaikka sähköpostiliitteenä);
radiopuhelimet (ei nykyään enää välttämättömiä sillä useimmilla on oma kännykkä)

Kustannuksista

Hankintatarpeet tulee selvittää tarpeeksi ajoissa. Tämän pohjalta voidaan sitten tehdä kustannusarvio ja budjetti. Menoja on mahdollista pienentää pyytämällä yrityksiä (tai miksei myös yksityishenkilöitä) vuokraamaan tai lainaamaan laitteita sponsoroinnin tapaan. Tuloja voi hankkia osallistumis- ja kuljetusmaksuilla sekä avustuksia hakemalla.

Laitteiden ja tarvikkeiden lisäksi kuluihin kuuluvat myös:

- ruoka-aineet (jos käytössä on tilattu keittiöpalvelu (ei suositella), kustannukset ovat suurempia kuin itse ruoan tekemällä),
- kuljetukset (jos leiripaikka on kaukana ja leiriläisiä on vähintään 20-30, kannattaa järjestää yhteiskuljetus vuokratulla linja-autolla; tavarankuljetuksia varten tarvitaan pakettiauto(ja), jos laitteet hankitaan eri paikkakunnalta kuin missä leiri järjestetään)
- teostomaksut (lähinnä radiossa soitettava musiikki)
- vakuutukset! Laitteiden ja leiriläisten vakuuttamisesta on syytä keskustella. Laitteiden kannalta vakuutus saattaa olla hyödytön, sillä omavastuun osuus on niin korkea. Leiriläisten vakuutusten puolesta kannattaa ilmoittautumislomakkeessa tms. selvästi kertoa, jos halutaan, että jokainen leiriläinen hoitaa omat vakuutuksensa.
- tilavuokrat (varsinaisten leiritilojen lisäksi tarkista myös esim. saunavuokra)
- palkat/päivärahat, eli se maksetaanko ohjaajille palkkaa vaikuttaa leirikustannuksiin
- puhelinkulut (lankapuhelimet ja kännykät) ja nettiyhteysmaksut leirillä

Luvat ja etukäteen sovittavaa

On aina parempi varmistaa etukäteen, että kaikki leiriin osallistuvat tahot ovat selvillä siitä, mitä heiltä odotetaan ja mitä he saavat tehdä. Varsinkin jos leiri järjestetään lomien aikana, voi olla hankala saada oikeita henkilöitä kiinni, jos yhtäkkiä keksitään, että joku asia on jäänyt hoitamatta (esim. avaimet, jätehuolto). Sovi siis etukäteen seuraavista asioista:

Koulussa rehtorin tai muun leiripaikan henkilökunnan (siivoojat, keittiöhenkilökunta) kanssa:

odotukset leiriläisten käyttäytymisen suhteen, 
lupa nuotion polttamiseen leiripaikan pihalla, 
ulkokaiuttimien hiljaisuusaika, 
voiko järjestää discoa leirin tiloissa, 
ongelmien ratkaisu koulun tiloista, kuten jos sinne ilmaantuu ulkopuolisia nuoria, esim. paikallisia, jotka eivät osallistu, 
pitääkö leiripaikan ovet lukita yöksi tai muulloin (ei kannata mainostaa, jos ovia pidetään auki yöllä), 

Muita paikkakunnalla sovittavia asioita ovat mm.: sopimuksen neuvotteleminen ruokakauppojen ja leipomon kanssa, naapureiden mielipiteet ja heidän infoaminen,

Tärkeä on myös radiolupa (mistä, milloin, miten?) + teosto (nettiasiat ja muut);

Yövahdin olemassaolosta kannattaa mainita kaikille. Yleensä yövahtina toimii kunkin päivän lehtiryhmän kultsi, joka valvoo, kunnes kaikki leiriläiset ovat nukkumassa. Hänelle voi soittaa, jos tarvitsee apua jostain syystä. Yövahdin puhelinnumero tulee pitää samana, vaikka henkilö vaihtuukin, jotta jokainen voi hänet tarvittaessa tavoittaa. Numero on syytä antaa naapureille, vanhemmille, leiriläisille ja muille haluaville.

Leirillä tuotetun materiaalin tekijänoikeudet kannatta miettiä etukäteen, esim. Viestintäkasvatuksen seuran leireillä on huolehdittu siitä, että tekijänoikeudet jäävät seuralle.

Leirin huolto eli ruoka-, tavara- ja ihmiskuljetukset ovat oleellinen osa leiriä. Useampi ajokortin omaava ihminen sekä 1-2 käytettävissä olevaa autoa ovat leirillä välttämättömyys. Kultsit ja mahdolliset aikuiset voisi myös jakaa ryhmiin niin, että mahdollisimman useassa ryhmässä olisi jollakin aikuisella ajokortti.

Ulkotilat ja sisätilat: ruoanlaitto, ruokailu, tiskaaminen, nukkuminen

Keittiötoimintoja voi myös osittain tehdä ulkotiloissa, mutta silloin kannattaa ottaa huomioon sähkönkäyttö, sateen mahdollisuus jne. Yleensä esim. isot määrät jauhelihaa kannattaa paistaa ulkona jo käryn takia. Tässä käteviä ovat isot pyöreät, kaasulla toimivat jalalliset paellapannut. Ne kannattaa sijoittaa keittiön läheisyyteen, vaikka takaoven viereen.

Ruokailua varten voidaan tosin pystyttää ruokailukatokset, jolloin vähän sateisellakin säällä voidaan syödä ulkona. Tämä nopeuttaa ruokailua, jos leiriläisiä on paljon eikä sisätiloissa ole tilavaa ruokasalia, sekä luo kesätunnelmaa leirille.

Tiskauspiste kannattaa pystyttää ulos, varsinkin jos leiriläisiä on paljon. Tiskauspisteessä tarvitaan ainakin kaksi vatia, toinen pesemistä ja toinen huuhtelua varten. Lämpimässä tiskivedessä astiat tulevat puhtaammiksi, ja tiskaaminenkin on miellyttävämpää. On toivottavaa, että jokainen tuo mukanaan omat ruokailuvälineet (lautanen/lautaset, muki, aterimet) ja tiskaa ne ruokailun jälkeen itse. Tiskatut astiat jne. kuivuvat parhaiten kankaisessa pusssissa, joka voidaan ripustaa roikkumaan ilmavaan paikkaan.

Yöpymisestä: eniten leiritunnelmaa saadaan aikaan, jos kaikki nukkuvat teltoissa. Puiset teltta-alustat, makuualustat tai patjat parantavat unen laatua huomattavasti. Jos leiri järjestetään talvella, on sisämajoitus tarpeen. Toivottavaa tietysti on, että osanottajat tuovat mukanaan omat telttansa, sillä muuten järjestäjä joutuu hankkimaan ne joko vuokraamalla tai ostamalla (Viestintäkasvatuksen seura on hankkinut pienen varaston kupolitelttoja siltä varalta, että joillakin leiriläisillä ei ole omia). Keskustelttaratkaisua (eli yksi iso teltta, jossa kaikki tai useampi ihminen nukkuu) on joskus kokeiltu, mutta se ei välttämättä ole kovin käytännöllinen.

Miten järjestää ilmoittautuminen

Jos tunnet etukäteen kaikki leirille osallistujat, ilmoittautuminen on aika helppoa - pyydät heiltä vain jonkinlaisen varmistuksen siitä, että he ovat tulossa. Jos taas järjestät leirin, jolle haluat tuntemattomiakin mukaan, pitää leiristä ensin tiedottaa sopiville tahoille (kouluihin, nuorisokerhoille jne.), ja sitten ilmoittautumisjärjestelmä pitää tehdä toimivaksi. Nettisivuille voi tehdä ilmoittautumislomakkeen, tai sitten se voidaan hoitaa esim. sähköpostitse. Jos leiriläiset maksavat osallistumisestaan, on hyvä asettaa ennakkomaksu, jotta leirille tulemiseen sitouduttaisiin. Ja viimein, varmista, että tilinumero on oikein, kun pyydät leirimaksuja! Muistuta, että maksutapahtumaan kannattaa laittaa leiriläisen, ei maksajan nimi (joka usein on vanhempi).

Ilmoittautumisen yhteydessä on hyvä miettiä leiriläisten tiedontarvetta, kuten missä leiri on (ajo- ohjeet), varusteluettelo, mahdollinen mahdollisuus joukkokuljetukseen, maksut, sekä alkamis- ja loppumisajankohdat.

Tavaralista eli mitä leiriläisten kannattaa ottaa mukaan leirille.

Leirin aloitus

Kun leiri lähtee käyntiin, on ensin vuorossa rakennusleiri ja sitten varsinaisen leirin aloittaminen:

Rakennusleiri

Leiri lähtee sujuvammin käyntiin, jos järjestäjäporukka tulee leiripaikalle ennen varsinaisia leiriläisiä ja rakentaa leirin. Varaa aikaa rakennusleirille - päivä tai puolitoista on yleensä hyvä! Yllättävät ongelmat vievät usein paljon aikaa. Rakennusleiri on myös aikaa kultseille tutustua toisiinsa ja kerrata asioita.

Etukäteisvalmisteluihin voi kuulua mm.

• huoneiden kalusteiden organisointi (yleensä luokkahuoneissa pulpetit ovat rivissä ja jumppasali voi olla täynnä tuoleja),
• telttapohjien hakeminen ja kantaminen teltta-alueille (Koska leiriläisillä on erilaisia unentarpeita, hyvä keino nukkumisviihtyvyyden lisäämiseksi on perustaa kaksi "telttakylää", ts. teltanpystyttämisalueita: toinen iltaunisille ja toinen aamu-unisille. Parasta olisi tietysti, jos teltta-alueiden välissä olisi rakennus tai paljon välimatkaa.),
• puhelin- ja tietoverkkojen vetäminen/tarkistaminen,
• radio- ja videolaitteiden kokoaminen ja infopisteen järjestäminen toimintakuntoon sekä eri toimintapisteissä tarvittavien tietokoneohjelmien asentaminen/lataaminen
• ruokailujärjestelyt: jos ruokailu järjestetään ulkona, pitää katokset pystyttää, ja pöytiin kannattaa nitojalla kiinnittää esim. muovinen pöytäliina, jonka päälle sitten voi kattaa kankaisia liinoja, jos haluaa,
• paellapannun katoksen pystyttäminen, jos ulkona tehdään ruokaa,
• tiskauspisteen rakentaminen pihalle: sadetta kestävä pöytä, pesuvadit, tiskiaine sekä vesi (kuuma vesi voidaan tuoda sisältä, mutta kylmän veden saa yleensä kätevästi letkusta).

Leirin aloitus

Jos leirille ei järjestetä yhteiskuljetusta, kannattaa selkeästi ilmoittaa, mihin aikaan toivotaan, että leiriläiset olisivat paikalla. Hyvä aloitusajankohta on viimeistään klo 12, jotta sinä päivänä ehditään tehdä muutakin kuin jakautua ryhmiin. Leiriläisiä vastassa voi olla koko rakennusporukka, ja jäätä murtamaan voi kattaa kahvit tai lounaan, ettei nälkäisenä tarvitse aloittaa hommia.

Telttojen pystyttäminen on hyvä hoitaa heti saapumisen jälkeen alta pois, ettei ilta ehdi yllättää. Isommat leiriläiset pärjäävät yleensä itse, mutta pienempien leiriläisten telttojen pystytykseen tarvitaan varmasti muiden apua.

Kun leiri vihdoin alkaa, kerätään kaikki leirille osallistujat samaan tilaan, esim. liikuntasaliin. Kultsit ja aikuiset voivat esitellä itsensä ja viestintäleirin ideasta voi vielä kertoa lyhyesti sekä tietysti tärkeimmät infot jos on tarpeen. Aloituksen ei kuitenkaan kannata olla kovinkaan pitkä, sillä leiriläiset haluavat yleensä heti ryhtyä hommiin! Tämän jälkeen leirille osallistujat jaetaan ryhmiin (paitsi tarpeen mukaan toimintapisteissä avustavat ns. "resurssit" sekä yleisvastuulliset aikuiset). On kätevää tehdä ryhmäjako etukäteen, mutta sen verran joustovaraa pitää olla, että aloitustilaisuudessa on tarvittaessa mahdollisuus muuttaa ryhmien kokoonpanoja. Näissä ryhmissä leiriläiset tulevat toimimaan koko loppuleirin ajan (paitsi viimeisenä eli Kaaospäivänä, lue lisää sivulla Kaaospäivä), joten ryhmädynamiikka on tärkeä ottaa huomioon. Tärkeintä olisi katsoa minkälainen eri-ikäisten leiriläisten määrä/suhde on jokaisessa ryhmässä. Voi olla hyvä yrittää erottaa tiiviit "klikki"-porukat jakamalla ne eri ryhmiin, mutta esim. leiriläisten toiveet päästä samaan ryhmään parhaan kaverin kanssa on tietysti hyvä ottaa huomioon.

Kun ryhmät ovat selvät, voidaan heti ryhtyä hommiin! Leirin ensimmäiset tuotokset ovat valmiina jo samana päivänä: info hoitaa heti tehtäviään alkukokouksen jälkeen, radio lähettää ohjelmaa jo iltapäivästä lähtien, ruokaa saadaan jo noin klo 17, videot katsotaan illalla ja lehti jaetaan viimeistään seuraavana aamuna telttoihin. Toimintapisteiden esittely ja ryhmäkierto on sivulla Leiri, ja leiriläisten erilaisista vastuista seuraavassa kohdassa.

Erilaiset "roolit" leirillä

Aikuiset ja resurssit leirillä

Leirin aikana (aiemmin leirillä olleet) aikuiset häärivät taustalla ja varmistavat, että asiat sujuvat sekä ottavat suurimman vastuun. Aikuisille voi jakaa vastuualueita toimintapisteittäin, jolloin he toimivat resursseina ja pysyvät koko leirin ajan samassa paikassa. Varsinkin jos kultseja on vähän, resurssien vastuulla on, että toimintapisteiden tekniikka toimii. Radioresurssi pitää huolen siitä, että lähetys toimii sekä nettiin että paikallisradiotaajuudella. Ruokaresurssi auttaa kultseja ja leiriläisiä tekemään ruokalistat ja arvioimaan tarvittavia ruoka-ainemääriä. Lehtiresurssi auttaa taitto-ohjelmien ja sisäverkon kanssa. Videoresurssi varmistaa, että editointilaitteet/-ohjelmat toimivat.

Samalla on myös hyvä, että leirillä on ns. vanhoja rouvia, joilla on aikaa seurata radio-ohjelmaa, auttaa kioskin pullien paistamisessa, kirjoittaa mielipidekirjoituksia lehteen ja vaikka lähteä halukkaan leiriläisporukan kanssa uimaan.

Kultsit leirillä

Viestintäleireillä jokaisessa kiertävässä ryhmässä toimii perinteisesti 1-2 kultsia ("varhaisohjaajia"), jotka hoitavat omien ryhmiensä koordinoimisen. Nämä ovat nuoria, jotka aikaisemmin ovat osallistuneet leireille tavallisina leiriläisinä, ja iän sekä kokemuksen karttuessa ovat saaneet lisää vastuuta ja "kultsin" tittelin. Kultsit ovat myös voineet käydä läpi Viekkaan ns. kultsikoulutuksen. Kun viestintäleirille osallistuu ensimmäistä kertaa, vaikka olisikin aikuinen ja/tai ohjaajakokemusta/-koulutusta omaava, kultsin nimenomaiseen hommaan on kuitenkin todella haasteellista ryhtyä. Siksi Viestintäkasvatuksen seura ry:n leireillä kultsina voi toimia vasta kun on osallistunut vähintään kolmeen leiriin, suorittanut peruskoulun kuudennen luokan (eli väh. 12-vuotias) ja HALUAA itse toimia kultsina.

Olisi hienoa, jos kaikille kultsin tehtävistä kiinnostuneille voitaisiin järjestää tapaaminen jo ennen leiriä, koska tällöin tärkeät asiat voidaan käydä läpi ajan kanssa ja yhteisistä säännöistä voidaan sopia. Olisi hyvä, jos tapaamisessa olisi mukana myös muutama aikaisemmin kultsina toiminut. Lisäksi myös leirin aikana on hyvä pitää säännöllisiä "kultsikokouksia". Esim. joka ilta videoiden katselun jälkeen voidaan kerääntyä miettimään kulunutta päivää, hyvin sekä huonosti toimineita asioita. Kiitokset ja palaute ovat todella tärkeitä!

Kultseille ollaan tekemässä opasta, josta kaikki ryhmän koordinoimiseen ja innostamiseen liittyvät asiat käydään läpi. Myös tämän oppaan lukeminen on kultseina toimiville todella hyödyllistä.

Ryhmissä toimiminen leirillä

Kaikissa toimintapisteissä on eduksi, että ryhmä kokoontuu joko aamulla tai edeltävänä iltana, sovittuna ajankohtana, pohtimaan ja sopimaan, miten seuraavassa pisteessä toimitaan. Esim. lehti-, ruoka- ja videoryhmässä voidaan luovalla ongelmanratkaisumenetelmällä yhdessä miettiä, mitä halutaan tehdä (lisää menetelmästä sivulla Ruokaryhmä). Kaikkien ryhmäläisten tulisi olla paikalla, muuten tehtävien jakaminen ja aloitus lässähtää. Jos osa aloittaa ennen kuin kaikki ovat paikalla, jää näiden mielipiteet huomioimatta, mutta toisaalta, jos odotetaan pitkään nukkuvia tms., niin aamunvirkut turhautuvat.

Kultsien ja aikuisten on hyvä huomioida eri ikäisten leiriläisten "tarpeet" leirillä: esim. pienimpien tarvitsee ehkä välillä purkaa ylimääräistä energiaansa johonkin, jolloin erilaiset liikunta-/urheilumahdollisuudet ovat hieno juttu. Leirillä voisi olla muutama jalkapallo jne. ja sopivassa välissä voidaan järjestää vaikka jalkapallo-ottelu. Toisaalta leirin aikuiset haluavat ehkä kaiken tekemisen ja touhuamisen lomassa myös mukavan ja suhteellisen rauhallisen paikan "maailmanparannuskeskusteluja" varten. Yleensä kioskin läheisyydessä on kiva juoda kahvia, syödä vohveleita ja vaihtaa kuulumisia, joten siihen voisi järjestää mukavia tuoleja tai sohvan.

Kannattaa myös yhdessä miettiä, millä keinoin ryhmäläisiä voisi innostaa tekemään ja kokeilemaan erilaisia asioita: pisteet (näkymättömistä töistä), lecut (ks. Inforyhmä, tarrat (esim. infon listattujen tehtävien suorittamisesta), ongelmanratkaisumenetelmät jolloin kaikki voivat osallistua.

Ryhmissä toimittaessa, anna kaikkien kokeilla kaikkea tekemistä, eli älä "isompana" omi esim. editointia tai taittoa - paitsi tietysti kriisitilanteissa (kello 21:45 kun videoita jo odotellaan...). Aikuisena tai kultsina olet kuitenkin ryhmäläistesi tuki ja turva, joten älä myöskään jätä ryhmää yksin työskentelemään, vaikka heistä joku osaisikin taittaa tai editoida.

Vieraat leirillä

Vieraat (lehdistö, leirin naapuritalojen asukkaat, leiriläisten vanhemmat jne.) ovat tervetulleita leirille, mutta he viihtyvät paremmin, jos heitä opastetaan ja heistä huolehditaan. Leirillä voi inforyhmäläisten kesken jakaa vierailijavastaavan tehtävät niin, että vieraat leirille tullessaan voivat ikäänkuin leirioppaan seurassa pistäytyä eri toimipisteissä ilman, että näiden työt keskeytyvät. Vieraille jää myös tunne, että he ovat tärkeitä, kun heistä huolehditaan.

Haluttaessa voidaan päättää, että vieraat (etenkin jos he jäävät yöksi) osallistuvat ruokakuluihin esim. vapaavalintaisella tai tietyllä summalla, ts. ruokakolehdin tapaan. Vierailijoille ja naapureille kannattaa ilmoittaa illan videon katseluaika, jotta heilläkin olisi mahdollisuus tutustua valmiiseen leirituotantoon. Samasta syystä lehtiä kannattaa kopioida hiukan enemmän kuin mitä on leiriläisiä, jotta vierailijoille voi antaa niitä mukaan.

Kaikki hyvä loppuu aikanaan, niin myös valitettavasti viestintäleiri... Seuraavaksi käydään läpi, miten leirin lopetus ja purkaminen tapahtuu.

Entäs kun leiri on ohi - mitäs sitten?

Leirin purkaminen toimii hieman samalla tavalla kuin rakentaminenkin - paitsi että järjestämisen ja pakkaamisen lisäksi yleensä myös siivous kuuluu asiaan. Purkamista voidaan aloittaa pikkuhiljaa viimeisenä päivänä - leiriläisiä voi pyytää purkamaan telttansa ja pakkaamaan tavaransa heti aamiaisen jälkeen. Jos leirille on järjestetty yhteiskuljetus, sen mukana tulee palata ainakin yksi vastuullinen aikuinen, mutta muut voivat jäädä purkamaan ja siivoamaan, sillä tämä hoituu paljon nopeammin, kun suurin osa leiriläisistä on lähtenyt.

Toimintapisteiden purkamisen aloittaminen jo edeltävänä iltana voi leiriläisten mielestä latistaa tunnelmaa, mutta jotkin asiat voi kuitenkin hoitaa jo ennen leiriläisten lähtöä:

• toimintapisteiden laitteiden ja tavaroiden pakkaaminen, kunhan työ on tehty, eli lehti on valmis jne;
• keittiön siivoaminen (ainakin toinen keittiö voidaan siivota heti aamusta tai jopa edellisenä iltana) - lounas ennen kotiinlähtöä voi olla aika yksinkertainen;
• tieto- ja puhelinverkkojen purkaminen jne.

Käänteisesti rakentamiseen verrattuna huoneiden kalusteet tulee organisoida (pulpetit riviin ja tavarat/huonekalut palautettava oikeisiin huoneisiin), telttapohjat kerätä ja viedä pois (jos ei muusta ole sovittu), puhelin- ja tietoverkot purettava tai palautettava ennalleen, radio- ja videolaitteet koota sekä infopisteen tavarat järjestää laatikoihin. Keittiössä pitää huolehtia siitä, että leiripaikan keittiöön kuuluvat astiat jne. ovat samoissa paikoissa kuin missä ne olivat ennen leiriä. Kaikista tietokoneista (jotka eivät ole omia) poistetaan asennetut ohjelmat ja tallennetut tiedostot.

Ulkokalusteet (tiskiallas, katokset, pöydät ja tuolit) voi siivota pikkuhiljaa, mutta kannattaa tietysti ottaa huomioon se, että viimeisenäkin päivänä syödään.

Ennen yhteiskuljetusbussin tai ensimmäisen leiriläisen lähtöä leiriltä kannattaa kaikilta kysyä, ovatko he pakanneet mukaansa teltassa olleet tavarat, radiossa mahdollisesti olleet cd-levyt, ruokailuvälinepussinsa jne. Tavaroita on työlästä palauttaa myöhemmin.

Kaikkien lainattujen ja vuokrattujen tavaroiden suhteen varmistetaan, että ne on mukana, ja varmistetaan myös milloin ja mihin ne palautetaan sekä kuka minkäkin hoitaa. Viimeiseksi tarkistetaan huoneet, sammutetaan valot, kerätään avaimet ja palautetaan ne asianomaisille.

Viestintäkasvatuksen ja -leirien taustaa

Viestintäkasvatuksen seura ry:n (tuttavallisesti Viekas) perustettiin helmikuussa 1987, joten tänä kuluvana vuonna 2007 seura täyttää 20 vuotta! Viekkaan perustamiseen ja ensimmäisten viestintäleirien järjestämiseen osallistui pieni ryhmä ihmisiä, jotka olivat kiinnostuneita tulevaisuudentutkimuksesta ja ihmisten osallistumisesta yhteiskunnallisiin asioihin. (Lisää tulevaisuudentutkimuksen yhteyksistä viestintäkasvatukseen: TutuViekas)

Perustajien joukossa olleet Juha Nurmela ja Marja-Liisa Viherä kertovat, että Viestintäkasvatuksen seuran perustamisen takana oli tavoite esimerkin avulla näyttää, mitä viestintäkasvatus voi olla. Haluttiin tätä kautta opettaa nuoria jäsentymään, kokeilemaan "tulevaisuuden tekemistä". "Vaikka kokeilumme alkoi uuden tekniikan sovellutuksilla nuorten viestinnän tarpeisiin, niin se poiki kuitenkin kokemuksia elämäntapaan, itseilmaisuun, osallistumiseen, johtamiseen, vastuunkantoon jne. Sanalla [sanoen] tapahtui ja tapahtuu evoluutiota koko ajan, kaaoksenkin kautta." (Nurmela & Viherä 1992)

Ensimmäinen viestintäleiri järjestettiin kesällä 1987 Taipalsaaressa, ja sen jälkeen leirejä on järjestetty joka kesä. Lista järjestetyistä kesäleireistä on sivulla Lista_leiripaikoista. Vuosien varrella viestintäleiriläisiä on myös pyydetty järjestämään viestintäleirejä ja -kursseja ympäri Suomen, niin koululaisille, eläkeläisille kuin erilaisille aikuis- ja opiskelijaryhmillekin. Nämä leirit ovat kuitenkin yleensä olleet lyhyempikestoisia, joskus viikonlopun ja joskus työviikon mittaisia [[1]].

Katso myös

• http://viekas.fi/tietotuutit/2002/viekkaan_historia.pdf

USEIN KYSYTYT KYSYMYKSET viestintäleiriin liittyen

Onko viestintäleiri sama kuin suunnistusleiri?

No ei toki, vaikka nimen perusteella näin voisi kuvitellakin. Toisaalta viestintäleiri on eräs tapa suunnistaa tulevaisuuteen – ottaa viestintävälineitä haltuunsa kompassina oman elämän rakentamiseen

Minkä ikäiset voivat osallistua leirille? Voiko myös aikuinen osallistua?

Leireille voi osallistua minkä ikäisenä tahansa. Alle 10-vuotiaiden ei kuitenkaan ole hyvä osallistua yksin, vaan joko vanhempien tai kavereiden/sisarusten kanssa. Yksin teltassa ei ole illalla kiva olla. Lukutaito on myös hyväksi. Tosin leireillä on ollut myös ihan pieniä lapsia ja he ovatkin luoneet leirille leirihenkeä! Leireillä ovat viihtyneet ja oppineet myös monet aikuiset. Läheskään kaikilla ei ole omia tai "lainattuja" lapsia (esim. lapsenlapsia) mukana.

Kuinka monta valmistelukokousta pitää järjestää?

Valmistelukokousten määrä riippu tekijöiden osaamisesta ja sitoutumisesta. Jos kaikki tietävät jo tarkalleen, mitä järjestäminen vaatii, voidaan tehtävät hyvin jakaa sähköpostillakin – ilman yhtäkään varsinaista kokousta. Jos taas suurin osa on vasta-alkajia, lienee hyvä pitää aloittamiskokous, missä rakennetaan mielikuva leiristä ja sen järjestämisestä, kysellään halukkuutta ja osaamisia ja jaetaan työt. Jatkokokoukset voidaankin jo pitää sähköpostilla – ainakin jos kaikki tuntevat toisensa. Mikäli ihmiset ovat entuudestaan vieraita toisille lienee hyvä pitää kolme-neljä kokousta ihan jo tutustumisen vuoksi.

Tarvitaanko leiriläisten kokousta ennen leiriä?

Tämä on kokemuksemme mukaan tarpeetonta. Muutaman kerran on vanhempien toivomuksesta järjestetty tapaaminen ennen leiriä, mutta paikalle eivät tulleet kuin järjestäjät, joten käyttöarvoa tämänlaiselle tapaamiselle ei nähdä olevan. Leirin jälkeen onkin usein enemmän innostusta yhteiseen leiritapaamiseen, jossa muistellaan kesän leiriä ja suunnitellaan jo ehkä seuraavaa.

Miksi leiri järjestetään aina alkukesästä?

Leirejä on tietysti järjestetty kaikkina vuodenaikoina, mutta Viestintäkasvatuksen seura ry:n ns. perinteisiä leirejä on lähinnä järjestetty kesäkuun alussa. Eri ajankohtia on mietitty ja kokeiltukin, mutta alkukesään on päädytty useammasta syystä:

Alkukesästä yöt ovat valoisia, joten on helpompaa liikkua ulkosalla myöhäänkin ja esimerkiksi lukea teltassa yöllä. Telttamajoituksen vuoksi myös se, että loppukesään verrattuna ilmankosteus on yleensä alhaisempi, jolloin teltassa nukkuminen ja tavaroiden säilyttäminen on mukavampaa. Alkukesästä ei myöskään ole aina niin paljon sääskiä kuin elokuussa. Koska kesäkuu ei ole (aikuisille) yleinen lomakuukausi, niin perheiden yhteistä loma-aikaa ei kulu lasten viestintäleireilyyn, ja toisaalta, kun lapset osallistuvat leirille, ei heidän vanhempien töissä ollessa tarvitse olla yksin kotona. Vähätellä ei kannata myöskään sitä, että toukokuun aikana on helpompi järjestää leiriä kuin esimerkiksi heinäkuussa. Yhteyshenkilöitä saa toukokuussa paremmin kiinni kuin kesällä. Ja alkukesän leirin jälkeen myös järjestäjille jää lomaa.

Kuinka paljon aikaa tarvitsee varata leiripaikan järjestämiseen?

Vaikka miten hyvin suunnittelee etukäteen, paikan päälle saavuttaessa ilmenee aina jotain yllätystä - kaikkia tarvittavia lupia tai avaimia ei ollakaan saatu, nettiyhteys on salasanojen takana tms. Ihan fyysiseen leirin rakentamiseenkin (ks. aloitus) menee aikaa, joten rakentamiseen kannattaa varata ainakin kokonainen päivä. Jos tavaroita kuskataan muualta, menee ajamisien koordinoimiseenkin aikaa.

Pitääkö etukäteen tehdä lukujärjestys leirille?

Leirillä tekeminen rytmittyy asioiden valmiiksi saamisen perusteella, ei lukujärjestyksen mukaan. Ruoan tosin pitää olla valmiina silloin kun leiriläisillä on nälkä, radio-ohjelmaa tulee koko ajan, lehden tulee olla valmiina ennen aamunkoittoa, video-ohjelmaa kokoonnutaan katsomaan sovittuun aikaan (yleensä kätevä ajankohta on joka ilta klo 22), info on auki yleensä videoiden katseluun asti ja kioski sovitusti. Mutta kaikki työt suunnitellaan yhdessä, ei ennakkoon tehtyjen aikataulujen mukaan. On huomattu, että kioskin olisi hyvä olla kiinni juuri ennen ruokailua, etteivät leiriläiset söisi itseään karkkiähkyyn, ja jättäisi ruokailua väliin. Myös esim. saunavuoroille (tytöt/pojat) on hyvä tehdä aikataulu ja laittaa se saunan oveen sekä julkaista Tietotuutti-lehdessä, esim. parilliset tunnit tytöt ja parittomat tunnit pojat.

Mikä on "kultsi" tai "vanha rouva"? Kuka on tavallinen leiriläinen?

Vaikka viestintäleirillä pyritään toimimaan ilman sen kummempaa hierarkiaa, voi osallistujat kuitenkin jakaa noin kolmeen ryhmään:

Leiriläiset: Leiriläinen on lapsi, nuori tai aikuinen, joka on ensimmäistä, toista tai kolmatta kertaa viestintäleirillä. Hän osallistuu leirille vielä kokijana ja oppijana, ei vielä niinkään vastuuta kantavana. Leiriläiset jaetaan ensimmäisenä päivänä ryhmiin ja kiertävät omissa ryhmissään ns. toimintapisteissä (radio, video, lehti, info ja ruoka) tietyn kiertokaavan mukaan.

Kultsit: Kultsi on "apuohjaaja", kokenut leiriläinen, joka kiertää toimintapisteissä ryhmänsä kanssa. Jokaisessa ryhmässä on yleensä 2-3 kultsia.

Aikuiset/Vanhat rouvat/Resurssit: Aikuiset leirillä ovat kaikkien tukena ja turvana. He suunnittelevat ja organisoivat leirin, huolehtivat leiriläisistä ja toimivat tekniikkaan opastajina. Ns. resurssit eivät kierrä ryhmien mukana, vaan opastavat tietyssä toimintapisteessä (esim. lehdessä tai ruokaryhmässä) ryhmiä. Vanhat rouvat on leikkisä titteli Viestintäkasvatuksen seuran leirikonkareille. He katsovat kokonaisuutta, että asiat sujuvat ja tarttuvat toimeen, jos jossain on ongelma.

Ks. myös Intro-sivu.

Kuka voi toimia kultsina?

Viestintäkasvatuksen seuran leireillä kultsin perusehtona on, että on peruskoulun ala-aste suoritettu ja että on ollut vähintään kolmella leirillä aikaisemmin. Tietysti kultsin tulee olla innostunut, innostava ja empaattinen, sillä hänen tehtävänsä on saada ryhmäläisensä mukaan toimintaan ja katsoa, ettei kukaan jää ulkopuolelle. Halukkuus toimia kultsina on tietysti myös tärkeää - vaikka onkin osallistunut jo esim. viiteen leiriin, muttei ole kovaa hinkua toimia kultsina, voi leireille ilman muuta osallistua tavallisena leiriläisenä. Viekkaan aktiivit ovat vetäneet vuosina 2006-2007 kokeilumielessä kultsikoulutuksen, jonka tarkoituksena on opastaa leiriläiset ryhmien ohjaamisen saloihin. Kokeilun toteutuessa odotetulla tavalla voidaan miettiä, olisiko siitä ehdoksi kultsiksi pääsylle.

Lisää "kultsi"-käsitteen kehityksestä sivulla Kokeiluja.

Miksi ruokalista tehdään pisteytysmenetelmällä?

Useinhan kotona on totuttu siihen, että vanhemmat päättävät mitä tehdään ja lapset auttavat pöydän kattamisessa, perunoiden kuorimisessa jne. Tai sitten koulussa tehdään kaikille samaa ruokaa, joka on päätetty jo kauan sitten. Ravintolassa taas pääkokki määrittelee ruokalistan ja työntekijät toteuttavat sen tarkan ohjeen mukaan, ja sitten ravintolan asiakas voi valita listalta, mikä kuulostaa mieleiseöltä. Näistä käytännöistä meille on syntynyt mielikuvia ruoan valinnan käytännöistä.

Viestintäleirillä tavoite on toinen. Sen lisäksi, että tietenkin saamme ruokaa, tuotamme myös elämyksiä muille, samalla tavoin kuin muissakin leirin ryhmissä. Ruokaryhmässä toimiessamme teemme ruoan yhdessä. Yhdessä myös päätämme mitä teemme. Käyttämällä pisteytysmenetelmää, voimme saada kaikkien äänet kuuluville ja myös ottaa kaikki tekijät huomioon. Menetelmän tarkoitus on ruokalistan valitsemisen lisäksi myös oppia ymmärtämään toisten mielipiteitä sekä keskustelemaan aina kerrallaan samasta asiasta. Jos esimerkiksi pisteytämme ruoan makua, puhumme vain siitä, emmekä samaan aikaan terveellisyydestä, helppoudesta tms. Näin esimerkiksi terveysintoilijan mielipide ei pääse liiaksi vaikuttamaan.

Kun on yhdessä päätetty siitä, mitä tehdään, niin on helppo jakaa työt ja toimia yhteisen tavoitteen hyväksi. Lisäksi pistemenetelmä sopii moneen muuhunkin elämäntilanteeseen, esim. kun perheen kanssa pohtii, mihin lähteä lomamatkalle, tai kun valitsee opiskelupaikkaa jne.

Pisteytys- eli luova ongelmanratkaisumenetelmä käydään lyhyesti läpi sivulla Ruokaryhmä.

Miksi tehdään niin montaa eri ruokaa?

Tähän on ainakin kaksi syytä:

1) leiriläisillä saattaa olla allergioita ynnä muita ruokavalioita. Varmasti leiriläiset myös pitävät erilaisista ruoista. Nyrkkisääntönä voikin sanoa, että 1/3 pitää "roskaruoasta" (hampurilaiset, pizza...), 1/3 pitää terveellisestä ruoasta (kasvispohjaiset, keitot...) ja 1/3 pitää gourmetruoasta (pihvit, kermaiset kastikkeet...). Kun valmistaa ruokaa, mistä jokainen löytää mieleisensä, niin syöjät ovat tyytyväisiä eikä kukaan ole ruoan jälkeen nälkäisenkiukkuinen!

2) Kun on monta kokkia, on helpompi tehdä ruokaa useassa, pienemmässä astiassa. Lähes samalla vaivalla saa useampaa ruokaa, tai esim. erityyppisiä kastikkeita samasta pohjasta (yhteen kasviskastikkeeseen lisätään lihaa, toiseen hyla-kermaa, kolmanteen vaikka tofua). Työnjako on helpompaa ja jokainen saa tehdä ”kokonaisuuksia”. Täten vältytään ison kattilan spagettiklimpiltä. Pienemmissä astioissa olevia ruokia on myös helpompi käsitellä – ja ennen kaikkea maustaa!

Miten taataan yöhiljaisuus?

Tämä onkin vaikea kysymys. Tiedämme kaikki, että uni on tärkeää kaikille, erityisesti kasvaville nuorille. Toisaalta leiri on vain 8 päivän pituinen, joten elimistö ei joudu aivan mahdottomiin vaikeuksiin vaikka joitakin öitä valvoisikin. Unentarpeesta johtuen moni aloittaakin päivän vasta aamupäivällä, ei aamulla. Toisaalta on myös niitä, jotka haluavat mennä nukkumaan jo pian videoiden katselun ja yöpalan jälkeen, ja heitä valvovien hälinä häiritsee. Tähän on ratkaisua etsitty sijoittamalla yökukkujien teltat erilleen aamunvirkkujen teltoista. Usein esim. lehteä halutaan/joudutaan tekemään aika myöhään, koska taittaminen, monistaminen ja nitominen vie suunniteltua enemmän aikaa. Yöradiotakin voidaan pitää, kunhan sammutetaan mahdollisesti pihalla olevat ulkokaiuttimet.

On myös ollut leirejä, joissa on vaadittu hiljaisuutta kello 23 ja yritetty vahtia sen toteutumista. Tämä oli liki mahdoton tehtävä, joka asetti aikuiset ja nuoret vastakkain, eivätkä vahtimispuuhissa olleet aikuiset siltikään saaneet nukkua. Kaikki olivat väsyneitä seuraavana päivänä. Nukkumisesta riittää keskustelua sekä leirin viestintävälineissä että ruokapöydässä.

Jos leirin lähellä on asutusta, on myös pidetty huolta siitä, että klo 22 jälkeen ei ulkona meluttaisi. Jonkin sortin ratkaisuksi on siis osoittautunut ulkovalvomisen kielto, eli ulkona liikutaan hiljaa, teltoissa nukutaan ja sisällä valvotaan, jos valvotaan.

Miksi pitää ilmoittaa infoon, kun menee uimaan tai kauppaan?

Uimaan mennessä ilmoittautuminen infoon (eli nimen, kännykkänumeron ja syyn kertominen, miksi/mihin lähtee leiriltä) on hyvin tärkeää, sillä kukaan ei saa mennä uimaan yksin! Pidämme huolta tosistamme ja varsinkin, jos haluaa mennä uimaan, pitää ehdottomasti olla yli 18-vuotias valvoja (joka ei ui vaan valvoo rannalta) mukana seurueessa. Kauppaan mennessä ilmoittautuminen on hyvä sen tähden, että jos vaikka myöhemmin leirille jääneet keksivät, että joku aines unohtui listalta, niin aina voi soittaa kaupassa olijalle, että tuo vielä sitä. Tämä on sitä arjen logistiikkaa, jota on harjoiteltu leirillä alusta alkaen.

Lisäksi infon tulee turvallisuussyistä tietää, missä kukin on, joten kaikkien, jotka poistuvat leiriltä minne tahansa, tulee kertoa tästä infoon. Näin voidaan esimerkiksi leirillä vieraileville vanhemmille, jotka tulevat leiriläistä katsomaan, heti kertoa, missä leiriläinen on!

Mikä on kaaospäivä?

Kaaospäivä on yleensä leirin viimeisenä (kokonaisena) päivänä, ja silloin ryhmät eivät enää kierrä toimintapisteissä, vaan jokainen voi tehdä juuri sitä, mitä haluaa. Leirin kokonaisuus on tässä vaiheessa jo opittu ja kaikki toimintapisteet on käyty läpi, joten pääsee toteutamaan sitä mitä haluaa. Voisi kuvitella, että lopputulos on sekava, kun kaikki leirillä olevat tekevät "mitä haluavat", mutta kummallista kyllä kaikki toimii organisoimatta. Tietysti aikuiset ja kultsit ottavat kaaospäivänä enemmän vastuuta siinä mielessä, että he pitävät silmällä, mitä tapahtuu ja auttavat tarvittaessa niissä toimintapisteissä, joissa on ehkä vähemmän tekijöitä. Lisää kaaospäivästä sivulla Kaaospäivä.

Viestintäleireihin liittyvä kirjallisuus

Tähän olemme keränneet listan kirjoja, artikkeleita ja muita juttuja, joita kannattaa lukea tai ainakin silmäillä, jos viestintäleirit kiinnostavat:

Lugano, Giuseppe, Viherä, Marja-Liisa, Viukari, Leena (2006) Towards a Network-Based Civil Society: The Communications Camp Paradigm, ICALT 2006 conference, Kerkrade (Holland), July 2006.

Lugano, Giuseppe (2003) Finnish and Italian Technology in the Global Environment of EU: a Comparison of ICT Strategies in Education, Master's thesis, University of Bologna, 2003.

Baer, Sonja, Mari Heikkinen & Tytti Issakainen (2002). Hattiaisten mediakirja: Viestintäkasvatuksen opas. Lasten keskus, Helsinki. 200 s. Lasten viestintäkasvatusopas, jossa on mielenkiintoista luettavaa ja opittavaa sekä koululaisille että opettajalle tai vanhemmille. Kirja käsittelee eri tapoja viestiä, kuvin, sanoin ja äänin, ja antaa ohjeet viestintäleirin järjestämisestä esim. omalle luokalle.

Hurme, Esko (1996). Leikin varjo: Kauppaoppilaitosten kansainvälisen verkottumisen ja viestintäympäristön kehittäminen - Esitutkimus, Case: Tampereen kauppaoppilaitos. Julkaisematon raportti Telmo ry:n ja Telecom Finland oy:n toimeksiantona. 68s.

Härkönen, Ritva-Sini (1994). Viestintäkasvatuksen ulottuvuudet. Helsingin yliopiston opettajankoulutuslaitos. Tutkimuksia 125. Yliopistopaino, Helsinki.

Lavikka, Riitta (2004). Verkostosihteerien oppiva yhteisö - Yhdessä unelmaa toteuttamaan. Työraportteja 72/2004. Työelämän tutkimuskeskus, Tampereen yliopisto./TeliaSoneran Tietoyhteiskuntayksikön julkaisuja 1/2004. 89 s.

Luokola, Tuula (1989). Kertomus viestintäleiristä – tutkimusraportti. Viestintäkasvatuksen seura ry, Liikenneministeriö. Valtion painatuskeskus. Helsinki. 117 s.

Luokola, Tuula (1991). The Story of the communications camp: Research report from the communications camps, organized by Communications Education Society. The Finnish National Commission for Unesco, Ministry of Transport and Communications, Communications Education Society. Hakapaino, Helsinki. 134 s.

Luokola, Tuula (1993). Viestintäleiri – konkreettinen utopia. Viestintäkasvatuksen seura ry. Painatuskeskus, Helsinki. 59 s.

Nurmela, Juha & Maija Viherä (1992). Viestintäleiri, tulevaisuuden tekemisen studio. Esitelmä Tulevaisuuden tutkimuksen seuran kesäseminaarissa 1992.

Paaso, Juuso & Tuomas Tiihonen (1994). Televiestintäleiri (Juva 6.-13.6.94). Tietotuutti kesäkuun viestintäleirillä 1994.

Savolainen, Veli-Matti & Liisa Kirves (2001). Harmaan Leijonan opas tietoyhteiskuntaan. Oy 1-verkko Primenet Ltd, Helsinki. 87 s.

Viherä, Marja-Liisa (1988). Viestintäleiri tarkasteltuna ruokaryhmän näkökulmasta. Luonnos 19.8.1988.

Viherä, Marja- Liisa (1999). Ihminen tietoyhteiskunnassa - kansalaisten viestintävalmiudet kansalaisyhteiskunnan mahdollistajana. Turun kauppakorkeakoulun julkaisuja. 365 s.

Viherä, Marja-Liisa (2000a). Digitaalisen arjen viestintä, miksi – miten- millä. Edita, Helsinki. 211 s.

Viherä, Marja-Liisa (2000b). Viestintäleirillä kohti aktiivista kansalaisuutta. Kirjoitelma joka on julkaistu hyvin samanlaisena aiemmin kirjassa: Lappalainen, Hannu- Pekka (toim.): Virikkeitä viestintävalmiuksien arviointiin, Opetushallitus.

Viherä, Marja-Liisa (2003). Viestintäleiri tulevaisuuden kokeilukenttänä. Teoksessa Vapaavuori, Matti & Santtu von Bruun (toim.): Miten tutkimme tulevaisuutta? Acta Futura Fennica No 5, toinen uudistettu painos. Tulevaisuudentutkimuksen seura. Temmer- paino, Tampere. s. 202-219.

Viherä, Marja-Liisa (2004). Hämmästynyt kummastelija pelien maailmoissa. Teoksessa Kankaanranta, Marja, Pekka Neittaanmäki & Päivi Häkkinen (toim.): Digitaalisten pelien maailmoja. Koulutuksen tutkimuslaitos ja Agora Center, Game Lap, Jyväskylän yliopisto. Jyväskylän opistopaino, Jyväskylä. s. 207-217.

Viherä, Marja-Liisa (2005a). Viestintäleirimalli osana seurakuntien toimintaa. Teoksessa Vaismaa, Kalle (toim.): Trendi, brändi ja evankeliumi: Puheenaihetta kirkon missiosta.Gummerus, Jyväskylä. s. 146-158.

Viherä, Marja-Liisa (2005b). Mediakasvatusta viestintäleirien kokemuksen pohjalta. Teoksessa Kotilainen, Sirkku & Sintonen Sara (toim.): Mediakasvatus 2005: Kansalliset kehittämistarpeet. Hallituksen politiikkaohjelmat: Kansalaisvaikuttaminen. Oikeusministeriön julkaisuja 2005:5. Edita,Helsinki. s. 62-72.

Viherä, Marja- Liisa (2006). 10-luokka kohti tietoyhteiskuntaa. Teoksessa Heinonen, Marja (toim.): Literacies in the Digital Age / Digitaalisen ajan lukutaidot. HAMKin julkaisuja 18/2005. HämeenAMK, Hämeenlinna ja Tampereen yliopisto, Hypermedialaboratorio, Tampere. Saarijärven Offset, Saarijärvi. s.14- 17.

-

Kattavampi listaus Media- ja viestintäkasvatusta koskevasta kirjallisuudesta löytyy esim. oikeusministeriön julkaisussa 5/2005: Kotilainen Sirkku & Sintonen Sara (toim.) (2005), Mediakasvatus 2005: Kansalliset kehittämistarpeet. Edita, 134 s.

NETTILINKKEJÄ

Viestintäkasvatuksen seura ry http://www.viekas.fi

Tietotuutti, leirien lehtiä löytyy myös netistä: http://viekas.fi/tietotuutit/

Meri-Lapin viestintäkasvatusseura http://mervi.yritysnetti.com/

Parhaat käytännöt -listalla http://www.tietoyhteiskuntaohjelma.fi/parhaatkaytannot/koulutus_tutkimus/fi_FI/1104930141467/

Viestintäkasvatuksen verkkokurssi, Tampereen yliopiston Tiedotusopin laitos http://www.internetix.fi/opinnot/opintojaksot/3yhteiskunta/viestintakasvatus/