Ruoka

ViekasWiki

Sisällysluettelo 1 Päivä ruokaryhmässä 1.1 Mitä ruokaa tehdään? 1.2 Ruoka-aineiden hankkiminen 1.3 Ruoan valmistaminen 2 Ruokaryhmän tärkeys leirillä 3 Kultsin / aikuisen vastuu ruokaryhmässä

Päivä ruokaryhmässä

Ruokaryhmässä valmistetaan ruokaa koko leirille. Tässä osiossa käydään läpi mitä kaikkea ruokaryhmässä olevat tekevät, miten ruokaryhmäpäivää voi valmistella ja sitä, miksi viestintäleirillä ylipäätään on sellainen ryhmä kuin ruokaryhmä.

Ruokaryhmäpäivä alkaa itse asiassa jo edellisenä iltana ruokalistojen suunnittelulla. Lisäksi varsinkin aamupalavuorossa olevan ruokaryhmän on tärkeä sopia riittävän ajoissa mitä aamiaisella tarjotaan ja kuka hakee ruokatarvikkeet kaupasta. Ruokaryhmä valmistaa päivän aikana kaksi lämmintä ruokaa (lounas ja päivällinen). Jos ruokaryhmiä on kaksi (suosittelemme, varsinkin jos leiri kestää 8 päivää ja leiriläisiä on yli 50), niin toinen vastaa aamiaisesta ja toinen iltapalasta, joka tarjotaan videoiden katselun jälkeen. Kesäleireillä toimiva aikataulu on ollut suurin piirtein:

n. klo 8-10 (riippuu, miten aamunvirkkuja leiriläiset ovat) aamiainen

n. klo 13-14 lounas

n. kl 17-18 päivällinen

n. klo 22:30 iltapala

Mitä ruokaa tehdään?

Periaatteena ruokaryhmässä on yksinkertaisesti seuraava: tee sellaista ruokaa, jota syöt mielelläsi itsekin ja josta tiedät toistenkin pitävän. Eli "tehokkuuden" tai "taloudellisuuden" nimissä ei kannata tehdä tylsää, mautonta tai jopa pahaa ruokaa. Esim. purkkihernekeitto on loppujen lopuksi aika harvan suosikkia... Edullisinta ruokaa on se, mikä syödään eikä heitetä pois.

Ennen kuin ruokaryhmä päättää menun, kannattaa ottaa huomioon muutama seikka. Rajoittavia tekijöitä voivat olla uunien pieni lukumäärä (jolloin esim. lasagnen paistamiseen menee todella paljon aikaa, jos leiriläisiä on paljon) tai jonkin ruoan monimutkaisuus. Myös ruoka-aineallergiat tulee ottaa huomioon. Kaikilta leiriläisiltä kannattaa kysyä allergioista vielä leirin ensimmäisenä päivänä. Ruoka-allergialista säilytetään näkyvällä paikalla keittiö(i)ssä koko leirin ajan.

Ruoka kannattaa suunnitella edellisenä iltana koko ryhmän voimin. Voidaan aloittaa ryhmäläisten omista ideoista ja lopulliseen valintaan voi käyttää luovaa ongelmanratkaisumenetelmää. Lyhyt kuvaus menetelmästä:

• Ensin keksitään aivoriihellä kaikenlaisia ruokaehdotuksia (ne voi esim. kirjoittaa fläppitaululle). Ruokia voi tulla mieleen, kun jokaiselta ryhmäläiseltä kysytään, mitä hän haluaisi syödä. Voidaan myös tarkistaa, mihin löytyisi jo raaka-aineet keittiöstä ja mitä on jo leirin aikana syöty. Ideointia jatketaan, kunnes jokainen on keksinyt 3-4 erilaista ruokaa.

• Sitten ruoat pisteytetään ongelmanratkaisumenetelmän mukaisesti. Voidaan käyttää erilaisia kategorioita ja antaa pisteet niiden mukaan, kuten maku, tekemisen helppous, valmistusaika jne. Tämän jälkeen jokaiselle ryhmäläiselle annetaan esim. 5 pistettä käytettäväksi, ja ne voi antaa joko viidelle eri ruoalle tai sitten kaikki omalle suosikkiruoalle.

• Lopuksi valitaan eniten pisteitä saaneet ja tehdään ruokalista. Sekä lounaalla että päivällisellä on hyvä olla ainakin pari vaihtoehtoista ruokaa. Jos ruokalistalla on useampia vaihtoehtoja niin allergiat on helpompi ottaa huomioon). Lisäksi ruoka-ainemäärät ovat pienempiä, ruoanvalmistusastioita helpompi käsitellä, maustaminen helpompaa sekä ruoanvalmistustehtävät on helpompi jakaa ryhmäläisille monipuolisesti. Toiselta ruokaryhmältä tulee tarkistaa, ettei tehdä samoja ruokia, ja lisäksi voidaan ajatella uunien käyttöä niin, ettei samalla kertaa tehdä esim. sekä lasagnea että makaronilaatikkoa.

Kun ruokalista laaditaan edellisenä päivänä, sen voi viedä lehtitoimitukseen, jolloin leiriläiset voivat jo aamulla lukea lehdestä, mitä makoisia ruokia kumpikin "ravintola" (ruokaryhmä) tarjoaa sinä päivänä. Ravintolat voivat myös mainostaa itseään seinätauluin ja radiomainoksin!

Ruoka-aineiden hankkiminen

Kun ruokalista on laadittu, lasketaan siitä paljonko eri ruoka-aineita tarvitaan. Kannattaa tarkistaa joltain aikuiselta, että mittasuhteet ovat kunnossa, ettei tarvikkeita vahingossa osteta liikaa tai liian vähän. Muista myös tarkistaa, mitä tarvikkeita keittiöstä jo löytyy, ettei ruokaa hankita turhaan. Netistä löydät paljon erilaisia reseptejä, joita voi käyttää sekä määrien arvioimiseen että tietysti ruokien valmistamiseenkin. Jos ruokaryhmiä on kaksi, voi suurinpiirtein arvioida, että puolet leiriläisistä syö toisessa ja puolet toisessa ravintolassa - mutta huomioi myös toisen keittiön menyy! Jos toinen keittiö tekee kaalikeittoa ja toinen hampurilaisia, ei ole vaikea arvata, kumpaa valtaosa syö. Siinä tapauksessa, että leirillä on useampia laktoosi-allergikkoja, kannattaa ruoanlaitossa käytettävät maitotuotteet ostaa hyla-versiona. Ota huomioon, että tavalliselle maidolle herkät pystyvät juomaan luomumaitoa.

Jos lähikaupan kanssa on sovittu, että sinne voi lähettää ruokatilaukset esim. faksilla tai tekstiviestillä, niin listat kannattaa lähettää niin pian kuin tarvikelista on selvillä. Näin kauppias voi pakata tavarat valmiiksi heti aamusta. Leipomon tilaus kannattaa lähettää vasta sitten, kun tietää, paljonko leipää tarvitaan. Yleensä leipuri alkaa tehdä taikinaa vasta klo 3 yöllä.

”Leipuri tulee aamulla töihin kolmen aikaa. Häntä odottaa 150 sämpylän tilaus faxissaan. Leiriläiset olivat lähettäneet leirikylänsä tilauksen leirin telekeskukseen, missä eri telttakylien tilaukset oli koottu yhteen ja koottu yösydännä leipurille. Kuljetus haki tuoreet sämpylät aamupalalle.” (Nurmela & Viherä 1992)

Tuore leipä haetaan leipomosta aamulla. Muut ruoka-aineet voidaan hakea kaupasta heti kun ryhmä on kokoontunut aamiaisen jälkeen. Kaikkien ryhmäläisten ei tarvitse tulla mukaan kauppareissulle, vaan ajokortin omaava kultsi/aikuinen + 2-3 ryhmäläistä riittää. Muut voivat aloittaa siivoamalla aamiaissotkut ja tekemällä esim. seinämainoksia.

Ruoan valmistaminen

Ruoanlaitto, kuten kaikki toiminta, alkaa suunnittelulla. Kun ruoka-aineet on tuotu kaupasta, käydään läpi ruoanlaiton työvaiheet. Pitääkö perunoita kuoria? Milloin kuoriminen pitää aloittaa, jos ruoan on oltava tarjolla klo 14? Työvaiheet on hyvä hahmottaa niiden keston mukaan, etenkin jos ne ovat rinnakkaisia. Esimerkiksi perunoiden ja uuniruokien pitkä kypsytysaika on hyvä huomioida.

Ruoan valmistamiseen kuuluu myös kattaus ja siivous. Aterioiminen on paljon mukavampaa, jos kattaus on viihtyisä, pöydillä on liinat ja ehkä kukkia sekä lattia lakaistu. Kun kaikki ovat syöneet, keittiö tulee vielä siivota ja tiskit hoitaa. Tällöin seuraavan aterian valmistamisen aloittaminen on mukavampaa.

Ruokailijat tiskaavat omat astiansa, jotka he ovat tuoneet mukanaan kangaspussissa. Tiskipenkki ulkona on kätevä, sisällä syntyy helposti tungosta ja ylimääräistä sotkua. Ruokaryhmäläiset tiskaavat ruoanvalmistuksessa ja tarjoilussa käytetyt astiat.

Ruokaryhmän tärkeys leirillä

Vaikka saattaakin tuntua, että ruoan tekeminen viestintäleirilllä on hieman hassua, niin itse asiassa ruokaryhmä on todella tärkeä osa leiriä. Viestintäleirin voi kokonaisuudessaan nähdä eräänlaisena tulevaisuusstudiona, kokeiluna viestintä- ja vuorovaikutusyhteiskunnasta. Kuitenkaan mikään yhteisö ei voi toimia ilman ruokahuoltoa - ei perhe eivätkä suuremmatkaan yhdessä toimivat ihmisryhmät. Toki voisi ajatella, että viestintäleirillä keskityttäisiin vain viestimiseen teknisten laitteiden avulla. Kuitenkin lähes koko viestintäleirien historian ajan leireillä on muiden ryhmien lisäksi ollut ruokaryhmä, eli ulkopuolisen keittäjän sijasta leiriläiset, kultsit ja aikuiset ovat itse valmistaneet ateriat. Ruokaryhmä on ollut leireillä sen toisesta kesästä 1988 lähtien, sillä jo alkuaikoina huomattiin ruokaryhmän tärkeys:

"Ruoanvalmistus on hyvä tapa osoittaa, että televerkot ja viestintä eivät ole itseisarvo, vaan oleellinen osa jokapäiväistä elämää. Ruoanvalmistuksen kautta näkymätön työ tulee näkyväksi, huolenpito toisista tärkeäksi. Hienoilla televerkoilla ja palveluilla ei ole merkitystä, ellei elämän perusasia, ruokahuolto toimi." (Liisa Kirves, sähköpostiviestissä 1990)

Viestintäleiriä järjestävien kannalta mielenkiintoista on myös huomata, että itse tehty maukas, välillä jopa gourmet-tasoinen ruoka tulee loppujen lopuksi edullisemmaksi kuin kokin tai keittäjän palkkaaminen tekemään suurkeittiöruokaa koko leirille. Lisäksi ruoan valmistaminen on hauskaa, kun se tehdään yhdessä. Eri-ikäiset leiriläiset oppivat toisiltaan erilaisia keittiössä tarvittavia taitoja ja saavat tekemisen ohessa onnistumisen kokemuksia, kun ryhmän valmistama päivällinen saa viisi tähteä seuraavan päivän lehden ruoka-arvostelupalstalla... Kahden keittiön välille voi syntyä jopa kilpailua siitä, kumpi tekee maukkaampaa ruokaa!

Ruoka antaa aihetta monenlaiseen viestintään materiaalien hankinnasta menun päättämiseen ja lopputuloksen arviointiin. Ruoan valmistaminen tuo leirille tuotantotoimintaa, jonka prosessien toteutuksessa opitaan arjen logistiikkaa: "vie mennessäs, tuo tullessas". Esimerkkinä arjen logistiikan sujuvoittamisesta on, että kauppareissulle otetaan mukaan kännykkä, jolloin keittiöstä voidaan soittaa kaupassa kävijöille, jos jokin aines unohtuu listasta.

Vastapainoksi muulle toiminnalle viestintäleirillä ruokaryhmä on erittäin konkreettinen ja käden jäljen näkee nopeasti. Lisäksi esimerkiksi uuni ei kaadu (vrt. tietokoneet). Jauheliha ei häviä bittiavaruuteen, vaikka sekoittaisitkin sitä väärällä lastalla jne.

Kultsin / aikuisen vastuu ruokaryhmässä

Ruokaryhmä on kenties yksi aliarvostetuimmista ja samalla mielenkiintoisimmista ryhmistä viestintäleirillä. Ruoanlaiton jalo taito kuuluu elämän perustaitoihin ja leirillä kunnon ruoka saa leiriläiset jaksamaan. Ruokaryhmäpäivänä kultsin vastuulla on, että jokaisella ryhmäläisellä on ikäänsä ajatellen sopivaa ja hauskaa tekemistä keittiössä. Salaatin ainesten pilkkominen, salaattikastikkeen sekoittaminen, lihapullien pyörittäminen - tekemistä riittää!

Keittiötilat eivät aina ole kovinkaan isot, ainakaan jos ryhmässä on lähemmäs 10 henkeä, mutta kesäisellä säällä perunoita voi kuoria ulkona, jakkaroilla istuen. Ns. "paellapannulla", eli kaasulla toimivalla isolla, jalallisella paistinpannulla esim. jauhelihan ja kasvikset paistaa kätevästi kerralla. Paellapannu tulee turvallisuussyistä asettaa ulos, katoksen alle.

Kun suunnittelet ruokaa:

• kaikkien mielipiteet tulee ottaa huomioon
• kaikille pitää olla ruokaa (kasvissyöjät, allergikot, ym.)
• arvioi määrät mahdollisimman tarkasti
• mieti valmistustapoja
• varmista, mitä toinen ruokaryhmä tekee
• ostoslista*> varmista mitä on jo, ja mitä toinen ruokaryhmä tarvitsee
• kun lähdet kauppaan, tee yhteistyötä muiden ryhmien kanssa (toinen keittiö ja kioski)
• varaa ruoan tekemiseen tarpeeksi aikaa
• valmistakaa useampi ruokalaji, jos vain mahdollista

Kun teet ruokaa:

• muista hygienia (ks. lista alla)
• valmista ruoka mieluiten useissa astioissa
• suunnittele työnjako
• varmista, että kukin saa haluamansa työn
• onnistumisen kokemus eli tsemppaa leiriläisiä, kun he saavat jonkun tehtävän hoidettua
• tiedota infolle kun ruoka on valmista
• astiat, jossa ruoka on valmistettu, pitää tiskata heti
• varmista ettei ruokaryhmä mene syömään etuajassa - paras olisi, jos muut saisivat syödä ensin, kun ruokaryhmä auttaa tarjoilemisessa. Kun kaikki muut ovat syöneet, ruokaryhmä voi istua pöytään. Tilannearvio on kuitenkin tärkeintä: nälkäiset tarjoilijatkin ovat myös hankalia.
• lajittele roskat oikeisiin roskiksiin: sekajäte, energiajäte, biojäte, metallit
• varmista, että liha, varsinkin kana, on kypsää tarjottavaksi.

Tarjoiltaessa:

• juomat, ruoat, leipä ja levitteet, salaatti
• laita esille myös käsidesinfiointiainetta
• ruoilla pitää olla laput, joista selviää, mitä niissä on = ohjeistukset allergisille varsinkin tärkeitä
• muista ottimet joka ruoalle
• tiskivedet pitää laittaa esille (ulos) samalla kun ruoka tarjoillaan: vati kuumalla vedellä ja tiskiaineella + vati haaleammalla vedellä huuhtelua varten
• delegoi ja ratkaise tilanne luovasti, mikäli jokin sattuu loppumaan

Ruoan jälkeen:

• ruoat pois pöydiltä, yli jäänyt ruoka astioihin ja kylmään
• tiskaaminen, myös tarjoiluastiat
• pöydät pitää pyyhkiä
• keittiö pitää siivota
• lattiat pitää lakaista

Hygienia ruoan valmistuksen yhteydessä (varsinkin tärkeää kesähelteillä!)

• hygienia on puhtautta
• huolehdi myös oman ryhmäläistesi hygieniasta, esim. kehota pienimpiä pesemään käsiään sekä menemään suihkuun tai saunaan, kaikkein pienimpien kanssa saattaa olla paras, että kultsi tai aikuinen menee mukaan
• oikeanlaiset säilytykset kaikille ruoille
• käytä käsidesiä ja muista pestä kätesi usein
• kaupassa asioidessasi muista varmistaa tuotteiden laatu
• käytä loppuun vanhempi elintarvike (esim. maitotölkki) ennen kuin avaat uuden paketin
• älä koskaan laita ruoka-ainepurkkeja tms. lattialle, aina hyllyille
• jos mahdollista, käytä esiliinaa
• pidä huoli, ettei keittiössä parveile ulkopuolisia
• korut ja kellot on hyvä ottaa pois ennen ruoanlaittoa
• haavat on peitettävä
• jokaisen työvaiheen jälkeen kannattaa tiskata - näin ei loppusiivous vie niin paljon aikaa
• rätit pitää vaihtaa joka päivä tai kun ne ovat likaisia
• Leikkaa liha ja kasvikset eri alustalla ja pidä ne muutenkin erillään.
• kun ruoka tarjoillaan, sen pitää olla hyvin kypsytetty ja yli 60 asteista
• eri ottimet jokaiselle ruoalle

(Kiitos kultsin tehtävien pohtimisesta Artille, Lauralle ja Aarolle!)